Suomi tarvitsee omaa Venäjä-politiikkaa
Euroopan unionin ja Venäjän välinen epäluottamus ja kiistat osoittavat, että Suomi tarvitsee omaa Venäjä-politiikkaa. Maittemme suhteiden ja yhteistyön kehitystä ei pidä jättää sen varaan, millaiset ovat kulloinkin EU:n suhteet Venäjään.
Viime aikoina useilta tahoilta Venäjältä esitetyt kriittiset puheenvuorot kertovat siitä, millaisiin ongelmiin on johtanut Suomen ulkopolitiikan alistaminen yhä enemmän EU:n päätöksille. Samalla ne varoittavat kytkemästä maamme turvallisuuspolitiikkaa EU:n ja Naton kautta suurvaltojen välisiin ristiriitoihin, joihin Venäjän korkean tason edustajien kriittiset lausunnot liittyvät.
On turha yrittää uskotella, että Venäjän presidentin erityisedustajan, ulkoministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan ja duuman edustajien esittämä kritiikki Suomen suuntaan johtuisi ”tietämättömyydestä”. Mitä muuta kuin epäluottamusta voi Venäjällä herättää se, jos Suomen hallitus ei halua toimia sillanrakentajana EU:n ja Venäjän välisissä kiistoissa ja jos hallitus vie Suomea EU:n taistelujoukkoihin, tukee EU:n muuttamista myös sotilaspoliittiseksi liitoksi ja kytkee maatamme yhä pidemmälle menevään Nato-yhteistyöhön?
Elinkeinoelämän valtuuskunnan, oikeiston ja Helsingin Sanomien kampanjointi Suomen liittoutumattomuutta vastaan ja Nato-jäsenyyden puolesta on suorastaan provokatorista tilanteessa, jossa USA ja Nato muodostavat Venäjän ympärille yhä tiiviimpää sotilastukikohtien verkostoa. Samat tahot, jotka hyväksyvät muun muassa Irakin miehityksen, yrittävät kaksinaamaisesti perustella Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjän kehityksen autoritaarisilla piirteillä, jotka aiheellisesti herättävät huolta ihmisissä.
Luottamusta Suomen linjaan vahvistaisi se, että Suomi pitää kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, pysyy erossa EU:n taistelujoukoista ja Natosta ja on valmis toimimaan EU:n ja Venäjän yhteistyön sillanrakentajana.
Suomen ja Venäjän yhteistyön kehittämisessä tarvitaan myös uusia konkreettisia aloitteita esimerkiksi maakaasuverkoston laajentamiseksi myös Pohjois- ja Länsi-Suomeen, venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi, itärajan yli tapahtuvan yhteistyön helpottamiseksi ja harmaan työvoiman markkinoiden rajoittamiseksi.
SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen 12.12.04 Oulussa:
