Etelä- ja Keski-Euroopassa EU:n kriisipolitiikkaa vastaan on noussut ennennäkemättömän laaja eurooppalainen vastarinta. Suomessa SKP on osa eurooppalaista tyytymättömien liikettä. EU-vaaleissa tyytymättömyys nykymenoon konkretisoitui alhaisena 40,9 % äänestysprosenttina.

Hyvinvointivaltion puolesta – ei EU:lle -kampanjassa SKP esitti nykyiselle EU-kurjistamisen linjalle ja kansallisten rajojen sisälle käpertyvälle nationalismille vaihtoehdon ja toisenlaisen poliittisen ohjelman. SKP:n vaihtoehto ja toisenlaisen Euroopan visio perustuu kansojen vapaaehtoiseen solidaarisuuteen ja työväenluokan internationalismiin ilman nykymuotoista Euroopan unionia.

SKP:n lista keräsi vaaleissa vaatimattomat 5 963 ääntä (0,3 %). Työväenluokan perspektiivistä vaalien tulos Suomessa on erittäin huolestuttava. Kaikki 13 europarlamentaarikkoa tulivat valituksi puolueista, jotka ovat uusliberalistisen EU-kurjistamisen linjoilla tai vähintään viimeaikaisella politiikallaan selvästi osoittaneet sopeutuneensa markkinavoimien logiikkaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi, että näissä vaaleissa Kokoomuksen kannatus oli suurempi, kuin koko suomalaisen vasemmiston kannatus yhteensä. Se tosiasia on syytä ottaa vakavasti. Niistä 60%:sta, jotka jättivät äänestämättä, moni on EU:hun kriittinen, ja kaipaa yleisesti politiikan suunnan muutosta.

SKP onnittelee toverillisesti Vasemmistoliittoa oven avaamisesta EU-parlamenttiin. Toivomme, että tämä tarkoittaisi myös askelta vasemmistolaisemman politiikan suuntaan ja luontevampaa yhteistyötä SKP:n ja muiden muutosta haluavien kanssa.

Euroopan yhdistyneen vasemmiston ja pohjoisen vihreän vasemmiston konfederaation ryhmälle (GUE/NGL) EU-vaalit olivat voittoisat. GUE/NGL:n parlamenttiryhmä lisäsi paikkoja vuoden 2009 35:stä 47:ään. Vaalimenestys muualla Euroopassa vaikuttaa positiivisesti myös meidän suomalaisten kommunistien motivaatioon.

SKP toi Suomessa EU-vaaleihin ainoan radikaalin, vasemmistolaisen, selkeästi kapitalismin vastaisen vaihtoehdon. SKP asetti hyvinvointivaltion keskeiseksi tavoitteeksi ja erottui muista EU-kriittisistä puolueista työväenluokan internationalismilla sekä rasismin vastaisuudella.

Hyvinvointivaltion puolesta – Ei EU:lle -vaalikampanja vahvisti työväenliikkeen tasa-arvon ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan tavoitteita avaamalla keskustelua mm. EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksesta, EU:n vapauksista ja siirtotyöläisten oikeuksista, sekä nykyisen talouspolitiikan vaihtoehdoista. Vaalit käytiin tilanteessa, jossa Ukrainan kriisi on lietsonut esiin tarpeettomia aloitteita Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon. SKP:n ehdokkaat saattoivat useissa vaalitilaisuuksissa tuoda esille puolueen rauhanpolitiikan ja vaatimuksen pitää Suomi irti sodista ja sotilasliitto Natosta.

Katse kohti eduskuntaa

SKP:lle osallistuminen EU-vaaleihin oli merkittävä lähtölaukaus puolueen tavoitteessa saada edustus Suomen eduskuntaan. EU-vaalit toivat puolueen politiikkaa näkyvämmäksi ja saivat usean toverin ääneen asioissa, joista valtamedia ja porvarit muuten vaikenevat. Vaaleissa vahvistettiin myös yhteistyötä muiden muutosta haluavien kanssa. Suomen työväenpuolueen ehdokkaiden osallistuminen SKP:n listoilla EU-vaaleihin oli hyvä signaali vasemmiston yhteistyöstä. Puolueeseen sitoutumattomien aktivistien osallistuminen EU-vaaleihin vahvisti joukkoliikkeiden työtä mm. luonnonsuojelun ja rauhan puolesta.

EU-vaalit osoittivat selvästi suomalaisen poliittisen eliitin vallan ja hegemonian. Median asennoituminen ulkoparlamentaarisiin puolueisiin oli syrjivä ja haittasi oleellisesti SKP:n mahdollisuutta näkyvyyteen ja yhdenvertaiseen asemaan muiden puolueiden kanssa. Vaaleissa menestyivät ministerit ja kovan rahan edustajat.

Suomalaisesta parlamentista puuttuu luokkataistelun kansainvälisen luonteen ymmärtävä kapitalismin vastainen voima. Finanssikapitalismin kiristyvä ote ja vaalien tulos Suomessa lisäävät työväenluokan ahdinkoa, sekä ruokkivat rasismia ja militarismia. Siksi Suomeen tarvitaan radikaali vasemmistolainen vaihtoehto. SKP:n aloite solidaarisen ja tasa-arvoisen maailman sekä rauhan puolesta on edelleen ajankohtainen ja tarpeellinen.

Finland remains in need of a radical Left

SKP:n poliittinen toimikunta