Sotaa ja miehitystä vastaan
USA:n johtaman miehityksen oloissa Irakissa pidetyt vaalit eivät tuoneet maahan rauhaa ja demokratiaa. Vaaleilla valittu hallinto ei ole täysivaltainen ja USA jatkaa Irakin luonnonvarojen rosvoamista. Toisaalta vaalit eivät myöskään tuoneet USA:n johdon toivomaa miehitysvallan vakiintumista ja vastarinta miehityksen lopettamiseksi jatkuu.
USA:n presidentti George W.Bushin äskeisellä vierailulla Eurooppaan pyrittiin vetämään maanosaamme tiiviimmin tukemaan USA:n imperialistista sotapolitiikkaa. Samaan aikaan Bushin hallinto uhkailee voimatoimilla myös Irania, Syyriaa ja useita muita maita.
On häpeällistä, että EU-maiden johtajat käänsivät selkänsä sodanvastaiselle kansalaismielipiteelle ja nöyristelivät Bushin edessä. Presidentti Tarja Halonenkaan ei rohjennut tuoda julki YK:n yleiskokouksessa esittämäänsä kantaa siitä, että USA:n johtama Irakin sota ja miehitys on kansainvälisen oikeuden vastainen.
Irakin sodassa ja miehityksessä on tapettu jo yli satatuhatta irakilaista. Myös miehitysjoukoista on kuollut tuhansia. Sodalle ja miehitykselle on saatava loppu. Suomen hallituksen on esitettävä tämä vaatimus selvästi USA:n ja muiden miehitysvaltojen edustajille.
Suomi pidettävä erossa EU:n taistelujoukoista
Euroopan unionille esitetyn perustuslain sotilaallisilla artikloilla ja EU:lle muodostettavilla taistelujoukoille kytketään myös Suomea imperialistiseen sotapolitiikkaan. EU aikoo ottaa USA:n tavoin itselleen oikeuden käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n valtuutusta tapahtuviin hyökkäyksiin muihin maihin. Presidentti Bushin vierailulla vahvistettiin se, että EU:n taistelujoukkojen toiminta tulee tapahtumaan sopusoinnussa USA:n johtaman Naton kanssa.
Vasemmiston ja myös vihreiden perinteisiin on kuulunut sodan ja militarismin vastaisuus. SDP:n johdon esiintyminen USA:n sotapolitiikan, Naton ja EU:n taistelujoukkojen puolesta osoittaa sen hylänneen rauhanpolitiikan periaatteet. Vasemmistoliiton ja vihreiden johto ovat asettuneet samoille linjoille kannanotoillaan EU:n taistelujoukkoihin. Näillä kannanotoillaan ne ovat vieneet pohjaa myös presidentti Halosen varovaiselta linjalta rauhanturvalain muutokseen.
Matti Vanhasen hallituksen luopuminen selkeästä sitoutumista liittoutumattomuuteen on rohkaissut oikeiston Nato-intoa. Samalla kun hallitus on varustanut armeijaa Nato-yhteensopivaksi, se on ryhtynyt perustamaan maakuntajoukkojen nimellä eräänlaisia uusia suojeluskuntia.
SKP:n keskuskomitea vetoaa kaikkiin Suomen liittoutumattomuuden ja erityisesti vasemmiston ja vihreiden rauhantyön perinteiden kannalla oleviin: Nyt tarvitaan yhteistä toimintaa Suomen pitämiseksi erossa EU:n taistelujoukoista ja Natosta. Rauhanturvalain muutoksella ei saa avata tietä Suomen viemiselle mukaan laittomiin hyökkäyssotiin. Suomalaisten turvallisuutta ei lisätä maakuntajoukoilla vaan parantamalla työllisyyttä, toimeentuloturvaa ja julkisia palveluja, torjumalla ilmastomuutosta ja lisäämällä kehitysyhteistyötä.
SKP:n keskuskomitea 13.3.05
