Sodan lietsonnasta rauhan töihin
Pääoman voitontavoittelu polkee alleen ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin. Se johtaa eriarvoistumiseen ja harvainvaltaan, ristiriitoihin ja konflikteihin. Kriisien syyt esitetään kuitenkin usein kansallisuuksien, uskontojen tai kulttuurien välisiksi konflikteiksi valtamediassa, joka on valjastettu omistavan luokan propagandakoneistoksi. Kansojen kiihottaminen toisiaan ja erilaisia vähemmistöjä vastaan palvelee pääomapiirien imperialistisia tarkoitusperiä.
Eurooppaan ja Suomeen suuntautuva pakolaisten suuri määrä yllätti Euroopan unionin johtajat ja Suomen hallituksen. YK ja ihmisoikeusjärjestöt olivat kuitenkin jo pitkään varoittaneet sotien, köyhyyden, nälän ja ilmastonmuutoksen johtavan laajoihin muuttoliikkeisiin. Sen sijaan, että olisi puututtu näihin syihin, on Euroopassa alettu rakentaa korkeampia raja-aitoja ja alettu palauttaa turvapaikanhakijoita Turkkiin ja muihin maihin, joista he ovat lähteneet pakoon väkivaltaa ja epäinhimillistä kohtelua. Toisaalta työnantajapiirit pyrkivät käyttämään maahanmuuttajia ja heidän turvatonta asemaansa palkkojen ja muiden työehtojen heikentämiseen.
Samaan aikaan kun EU:n ja hallitusten kyky vastata pakolaisten inhimilliseen hätään on vähintäänkin kyseenalainen, ovat monet vapaaehtoiset toimijat ottaneet suuren roolin ihmisten auttamisessa. Pakolaisten toivottaminen tervetulleeksi ja yhteistyö heidän kanssaan on vastavoima huolestuttavalla tavalla voimistuneelle rasismille. Tässä toiminnassa myös me kommunistit olemme mukana.
Suomi pidettävä irti sodista ja sotaharjoituksista
Sipilän hallitus on kääntänyt selkänsä rauhanpolitiikalle ja solidaarisuudelle. Se on viemässä Suomea sotilasliitto Natoon ja valmistelee seuraaville vuosille yhteensä lähes 10 miljardiin euroon yltäviä Nato-yhteensopivia asehankintoja. Lakimuutos mahdollisuudesta lähettää suomalaisia joukkoja ulkomaille jonkin EU-maan sitä pyytäessä valmisteltiin kiireellä. Yhdysvaltojen aloitteesta järjestetään sen kanssa sotaharjoitukset provokatiivisesti Venäjän rajan tuntumassa ja Suomenlahdella. Suomessa media pyrkii lietsomaan Venäjä-vastaisuutta nostaakseen Naton kannatusta. Tämä tilanteen kärjistäminen on vastoin Suomen turvallisuusetuja ja voimistaa suurvaltojen vastakkainasettelua lähialueellamme.
SKP tuomitsee Yhdysvaltojen sotaharjoitusten järjestämisen Suomen alueella. Sotaharjoitukset myös Naton kanssa on lopetettava Suomi on pidettävä erossa sodista ja sotaharjoituksista. Myös asekauppa sotaa käyvien maiden, kuten Israelin ja Turkin, kanssa on lopetettava.
Isäntämaasopimus antaa Nato-maiden käyttöön kaikki Suomen satamat ja lentokentät. Tähän tosin tarvitaan muodollisesti Suomen hallituksen suostumus, mutta näköpiirissä ei ole hallitusta, joka sanoisi USA:lle ei. Vuoden 2016 USA:n Suomeen järjestämien sotaharjoitusten perusteena oli myös isäntämaasopimus. SKP vaatii, että isäntämaasopimus puretaan välittömästi.
SKP vaatii Suomen hallitukselta aktiivista ja rakentavaa osallistumista ponnisteluihin konfliktien ratkomiseksi rauhanomaisin keinoin. On irtaannuttava Natokumppanuudesta ja palattava sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Rauhaa rakennetaan ystävällisillä suhteilla kaikkiin maihin, erityisesti lähinaapureihin – eikä suinkaan sotaharjoituksilla ja aseilla pullistelemalla. Näin voidaan ohjata rahaa asehankintojen sijasta työllisyyteen, ihmisten hyvinvointiin, ympäristönsuojeluun ja kehitysyhteistyöhön.
Sen sijaan, että hallitus teki Ety-järjestön 40-vuotiskokouksesta vastakkainasettelun foorumin, tarvitaan aloitteita yhteisen eurooppalaisen turvallisuuden ja yhteistyön kehittämiseksi. Suomen etu eivät ole vastakkainasettelu ja boikotit suhteissa Venäjään. Nyt tarvitaan aloitteita vuoropuhelun ja yhteistyön rakentamiseksi naapureiden välille. Erityisesti on pyrittävä vahvistamaan vakautta Itämeren alueella.
Arktisen neuvoston puheenjohtajana Suomella on kahden seuraavan vuoden aikana tärkeä vastuu toiminnasta pohjoisten alueiden varustelun hillitsemiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamiseksi. Suomen rauhanomainen kehitys on perustunut hyviin naapuruussuhteisiin, ja niitä on syytä edistää. Samalla Suomen edustajien on nostettava uudelleen esille aloite ydinaseettomasta Pohjolasta.
Globaali vastuu ja solidaarisuus
Turvallisuutta ei rakenneta aseilla eikä sotilasliitoilla. Turvallisuus on laaja-alaista yhteistyötä ja inhimillistä turvallisuutta, joka perustuu jokaisen ihmisen ja kaikkien kansojen oikeuksien turvaamiseen. Myös Suomen politiikassa on nostettava keskeiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja peruttava kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaaminen.
Eriarvoisuuden vähentäminen eri maiden välillä ja sisällä edellyttää kamppailua riistoa ja pääoman valtaa vastaan. YK:n sopimuksia ihmisoikeuksista – muun muassa työntekijöiden, naisten, lasten, vammaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksista – ei saa syrjäyttää kauppasopimuksilla eikä jättää markkinavoimien jalkoihin.
Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen suuntaaminen asevarustelusta maailmanlaajuisten kehitysongelmien ratkomiseen on tärkeää myös ilmastopakolaisuuden kaltaisiin suuriin tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Se vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja rakenteellisia muutoksia eriarvoisuuden vähentämiseksi, mutta myös arkista työtä esimerkiksi rauhan- ja ympäristökasvatuksen vahvistamiseksi kouluissa.
SKP:n edustajakokous
