SKP esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen hylkäämistä:

Uudella valmistelulla on turvattava lähipalvelut, demokratia ja rahoitus

Suomen kommunistisen puolueen mielestä esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on syytä hylätä, koska se johtaa lähipalvelujen karsimiseen, lisää eriarvoisuutta palvelujen saavutettavuudessa, siirtää sote-palvelujen järjestämistä koskevan päätösvallan pois asukkaiden vaaleilla valitsemilta edustajilta eikä tuo korjausta palvelujen rahoituksen ongelmiin.

Lakiehdotus keskittää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan päätösvallan viidelle sote-alueelle. Nämä sote-alueet olisivat keskimäärin yli miljoonan asukkaan yli 60 kunnan muodostamia kuntayhtymiä. Huomiota herättää, että muutosten sosiaalisia, sukupuoli-, henkilöstö- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole esityksen perusteluissa selvitetty.

SKP katsoo, että ehdotettu järjestämislaki romuttaisi julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämisen keskeiset perusteet, joihin kuuluu peruspalvelujen järjestäminen mahdollisimman laajasti lähipalveluina, kunnallisten palvelujen järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuun yhteys sekä kunnallinen demokratia ja kuntalaisten laajat sosiaaliset perusoikeudet. Tästä seuraa niin vakavia ongelmia ja heikennyksiä kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta, että uudistuksen valmistelun perusteet ja tavoitteet on SKP:n mielestä välttämätöntä arvioida uudelleen.

Lähipalvelut ja yhdenvertaisuus

Viiden sote-kuntayhtymän johtoelimet ratkaisevat järjestämispäätöksellä, mitä palveluja, missä, millaisissa kokonaisuuksissa sekä minkä kuntien ja kuntayhtymien toimesta tuotetaan. Ehdotuksen mukaan ne neuvottelevat kuntien kanssa ennen järjestämispäätöksen tekemistä ja päätökselle tulee saada sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyminen.

Kun valtioneuvosto edellyttää samaan aikaan kuntien menojen karsimista ja se aiotaan varmistaa sitovalla kuntatalousohjelmalla, kasvaa paine vähentää etenkin peruspalvelujen järjestämistä lähipalveluina. Selvästi tarkoituksena on myös vähentää sairaanhoitopiirien ja kuntien nykyisin ylläpitämien sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastojen määrää.

Lähipalvelujen karsiminen ja palvelujen siirtyminen usein hyvin kauas, jopa satojen kilometrien päähän, lisää eriarvoisuutta palvelujen saamisessa. Pitkät matkat vaikeuttavat etenkin keskusten ulkopuolella asuvien, vähävaraisten ja vanhusten mahdollisuuksia käyttää palveluja. Tätä eriarvoisuutta voimistaa monilla alueilla joukkoliikenteen yhteyksien heikentyminen. Päivystystoiminnan keskittyminen ja välimatkojen pidentyminen tuovat lisää riskejä myös potilasturvallisuuteen.

SKP pitää kattavan lähipalvelujen verkoston turvaamista ratkaisevan tärkeänä edellytyksenä kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle sosiaali- ja terveyspalveluissa. Uudelta pohjalta valmisteltavassa esityksessä onkin määriteltävä selkeästi peruspalvelut ja tavoitteet niiden turvaamiseksi mahdollisimman lähellä asukkaita, lähipalveluina.

Sote-alueet ja demokratia

Asukkaiden olisi hyvin vaikea saada ääntään kuuluviin jättikokoisissa kuntayhtymissä. Suurin osa kunnista ja myös monet poliittiset ryhmät jäisivät vaille edustusta kuntayhtymän hallituksessa. Harvoin kokoontuva valtuusto tai yhtymäkokoukset eivät voi johtaa sote-alueiden konkreettisia ratkaisuja ja operatiivista toimintaa.

Lakiehdotus merkitsee dramaattista kunnallisen äänioikeuden ja kuntien itsehallinnon sisällön kaventamista. Lähes puolet kuntien nyt järjestämistä palveluista siirrettäisiin päätettäväksi kuntayhtymien johdossa, jota ei valita demokraattisesti vaaleilla.

Ehdotus on tältä osin selvästi ristiriidassa perustuslain kanssa. Ensinnäkin kunnat menettäisivät suuren osan päätösvallasta. Toiseksi kunnille voitaisiin määrätä tehtäviä muulla kuin lailla eli sote-kuntayhtymän päätöksellä. Kolmanneksi kuntalaisten oikeus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja valvoa perusoikeuksiensa toteutumista heikkenisi olennaisesti. Neljänneksi, valtiovalta ei turvaa kunnille riittävää rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten perustuslaki edellyttää.

SKP esittää, että sote-uudistuksen uudelleenvalmistelun lähtökohtana tulee olla peruspalvelujen järjestäminen kuntien päätöksin ja pääsääntöisesti kuntien omana toimintana. Erikoissairaanhoito ja muut erityistason sote-palvelut SKP esittää järjestettäväksi nykyisten keskussairaaloiden ja sairaanhoitopiirien yhteistyönä. Näiden laajempaa väestöpohjaa edellyttävien erityistason palvelujen hallinto on syytä demokratisoida niin, että muodostetaan maakuntatason vaaleilla valittu valtuusto ja sille tarvittavat toimielimet. Demokraattisen maakuntahallinnon alaisuuteen voidaan koota muitakin nyt hajallaan kuntayhtymissä, ely-keskuksissa, maakuntaliitoissa ym. olevia tehtäviä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja kilpailuttaminen

Missään muualla maailmassa ei ole toteutettu nyt ehdotetun kaltaista kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun yhdistämistä. Ehdotuksen keskeisenä perusteluna on sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation parantaminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyttä, joka on tärkeä asia, tarkastellaan lakiehdotuksessa kuitenkin yksipuolisesti erikoissairaanhoidon ja keskussairaalaorganisaation näkökulmasta. Palvelujen tarvitsijoiden kannalta ensisijaisen tärkeä kysymys tämän yhteyden toteutumisesta perustasolla, perustason palvelujen parantamisesta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta on jäänyt isojen keskitettyjen hallintomallien jalkoihin. Lakiehdotuksessa on sivuutettu myös sote-palvelujen yhteys kuntien moniin muihin palveluihin ja muun muassa uuden sosiaalihuoltolain korostama alueellisen sosiaalityön merkitys. Kunnan vastuulle jäävien palvelujen ja sote-palvelujen välisten yhteyksien katkeaminen voi lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on tärkeä ehkäisevä ja kuntouttava vaikutus. Tämä kokonaisuus ei olisi enää kenenkään vastuulla.

Ehdotuksessa on jätetty ilmeisen tarkoituksella epäselväksi se, mitä järjestämispäätöksellä voidaan päättää erilaisista tuottamistavoista, tuottamisvastuusta, tukipalveluista ja kilpailuttamisesta. Kuvaavaa on, että kuntien tai kuntayhtymien tuottamisvastuuta koskevassa pykälässä ei edes mainita erikseen perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa vaan kuvaillaan vastuuta epämääräisemmin. ”Hallintohimmeleiden” lopettamisen sijasta on tekeillä valtava tilaaja-tuottaja-byrokratia.

SKP:n mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio edellyttää ennen muuta perustason palvelujen ja ehkäisevän toiminnan resurssien lisäämistä. Samalla on täsmennettävä hoito- ja hoivatakuun toteuttamisen kriteerejä.

Sote-uudistus ja henkilöstö

Tähän asti kunta- ja palvelurakenteiden muutoksissa on lähdetty siitä, että kuntien ja kuntayhtymien työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Työntekijöiden aseman turvaamisella on iso merkitys palvelujen kehittämisessä ja myös työhyvinvoinnin kannalta.

Viiden vuoden irtisanomissuoja on jätetty pois nyt lausunnolla olevasta lakiehdotuksesta. Irtisanomissuojan heikentämisen vaarallisuutta korostaa se, että samaan aikaan sote-kuntayhtymät saavat mahdollisuuden ajaa järjestämispäätöksillä palvelujen laajempaa kilpailuttamista. Paineita irtisanomisiin lisäävät myös valtiovallan toimet, joilla on leikattu ja leikataan kuntien rahoitusta.

SKP ei hyväksy kuntien ja kuntayhtymien työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä ja edellyttää, että henkilöstölle aiemmin luvattu viiden vuoden irtisanomisaika säilytetään. Laadukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää myös henkilöstön riittävää koulutustasoa.

Sote-uudistus ja rahoitus

Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun eriyttäminen, jota järjestämislakiin ehdotetaan, vaikeuttaisi kuntien mahdollisuuksia ohjata rahojen käyttöä. Kunnat joutuisivat maksajaksi laskuista, joista muut päättävät. Lisäksi lakiin esitetyissä rahoitusperusteissa on ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys jäänyt sairastavuuden korostamisen varjoon.

Kataisen ja Stubbin hallitusten päätösten seurauksena kuntien valtionosuuksia on leikattu tällä eduskuntavaalikaudella jo yhteensä yli 7 miljardia euroa. Määrärahojen ja henkilöstön vähyys on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen suurin ongelma. Tähän asiaan järjestämislakiehdotus ei tuo mitään korjausta.

Toisaalta yksityisiin terveys-, vanhus- ja muihin palveluihin valuu yhä enemmän verovaroja kela-korvausten, palveluseteleiden, ostopalvelujen ja eräiden muiden kanavien kautta.

Yhdessä nämä kaksi tendenssiä – julkisten palvelujen heikentyminen ja verovaroin tapahtuva yksityisten palvelujen tukeminen – merkitsevät lisääntyvää eriarvoisuutta.

SKP esittää uudistuksen uudelleenvalmistelun yhdeksi lähtökohdaksi kuntien rahoituksen vahvistamisen palauttamalla leikattuja valtionosuuksia, perumalla yhteisöveron alennus, lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa, muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi ja perumalla kuntalain muutos, jolla kuntia pakotetaan muuttamaan liikelaitoksiaan yhtiöiksi. Järjestämis- ja rahoitusvastuun eriyttämisen sijasta SKP esittää molempien säilyttämistä peruspalveluissa kuntatasolla ja maakuntatasolla toteutettavissa erityistason palveluissa rahoitusvastuun siirtämistä valtiolle.

Sote-uudistus ja asukkaiden osallistuminen

Kuntalain uudistamisessa on esillä mahdollisuus lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia muun muassa osallistuvalla demokratialla. Myös perustuslaki ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja edellyttävät valtiolta toimia kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi kun valmistellaan ja tehdään päätöksiä kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista.

SKP esittää, että sote-uudistus aloitetaan uudelta pohjalta niin, että kaikissa kunnissa järjestetään asukkaiden kuulemistilaisuudet ja nettikyselyt uudistuksen tavoitteista ja konkreettisista ehdotuksista palvelujen parantamiseksi. Uutta valmistelua varten tarvitaan avoimesti työskentelevä komitea, jonka kokouksia kansalaiset voivat seurata, ja jossa ovat edustettuna puolueiden lisäksi kunnat, sairaanhoitopiirit, kunta-alan ammattiliitot, tutkijat ja palvelujen käyttäjiä edustavat kansalaisjärjestöt.

Helsingissä 7.lokakuuta 2014
Suomen kommunistinen puolue
poliittinen toimikunta

SKP:n poliittinen toimikunta