SKP:n aloite perusturvan takaamiseksi jokaiselle

Yli 600 000 suomalaista joutuu elämään Euroopan unionin köyhyysrajan alapuolella, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Tällaisen vääryyden korjaaminen edellyttää, että sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva komitea esittää sosiaalisiin tulonsiirtoihin huomattavaa lisäystä eikä tyydy valtion budjettikehysten puitteissa tehtäviin ”kustannusneutraaleihin” muutoksiin.

Suomen kommunistinen puolue (SKP) esittää, että komitea ottaa uudistuksen perustaksi 850 euron perusturvan takaamisen kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Olemme kehitelleet tätä aloitetta muun muassa Suomen sosiaalifoorumissa, Demokraattisen naisverkoston adressikeräyksessä ja lukuisissa muissa tilaisuuksissa tulleiden kommenttien pohjalta.

Toimeentulon perusturvan olennainen parantaminen on välttämätöntä köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Samalla perusturvan parantaminen on kansalaisten suuren enemmistön kannalta tärkeää, koska useimmat ihmiset tarvitsevat toimeentuloturvaa ainakin jossain elämänsä vaiheissa. Sitä tarvitsevat työttömät, pätkätöissä sinnittelevät, työelämän oravanpyörässä uupuvat, opiskelijat, monet lapsiperheet, suurin osa eläkeläisistä ja monet muut.

Perusturvan parantaminen nostaisi huono-osaisten ostovoimaa ja näin uudistus edistäisi paitsi sosiaalista myös taloudellista kehitystä. Toisaalta taas, jos syrjäytymisen lisääntymistä ei estetä, siitä maksuun tulevat laskut kasvavat entisestään.

Eduskuntapuolueet ovat luvanneet toimia köyhyyden, huono-osaisuuden kasautumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tulokset on jokainen voinut nähdä. Köyhät ovat köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet. Suurituloisimmat tienaavat vuodessa miljoonia euroja samaan aikaan kun sadat tuhannet saavat niin vähän, että se ei kerta kaikkiaan riitä toimeentuloon. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisäämällä alistetaan nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä lähes ilmaiseksi työvoimaksi.

Perusturvauudistuksen toteuttaminen ei ole kiinni rahasta vaan poliittisesta tahdosta. SKP haluaa tällä aloitteella haastaa muut puolueet esittämään omat mallinsa toimeentuloturvan parantamiseksi. Samalla toivomme tämän aloitteen edistävän laajaa kansalaiskeskustelua ja toimintaa, jota tarvitaan päättäjien painostamiseksi niin, että puhe köyhyyden torjumisesta ei jää vain sanoiksi.

Köyhyys lisääntyy

Pienituloisten toimeentuloturvan heikentyminen, työttömyys ja pätkätyöt ovat johtaneet köyhyyden ja turvattomuuden lisääntymiseen.

Yli puolet työttömistä elää riittämättömän työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varassa. Matalapalkka-aloilla myös ansiosidonnainen turva jää pieneksi. Pätkätöiden lisääntyminen ja työsuhdeturvan heikentyminen ovat lisänneet myös työssä olevien toimeentulovaikeuksia. Opiskelijat, yksinhuoltajat ja monet lapsiperheet köyhtyvät. Toimeentulotukea sai vuonna 2007 noin 240 000 perhettä. Noin 130 000 lasta, useampi kuin joka kymmenes, elää köyhyydessä. Kansaneläkelaitoksen arvioiden mukaan 23 % yli 65-vuotiaista ja 28 % yli 75-vuotiaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Huonoin tilanne on yksin asuvilla yli 75-vuotiailla naisilla.

Erityisesti toimeentuloturvan minimitasot ovat jääneet jo pitkään jälkeen elinkustannusten ja myös ansiotason kehityksestä. Niihin 1990-luvun alun lamaan vedoten tehtyjä leikkauksia ei ole vieläkään korjattu. Lapsilisien taso on pudonnut. Opintorahaan elokuussa 2008 tulevat korotukset eivät poista jälkeenjääneisyyttä, joka syntyi kun tukea ei korotettu 15 vuoteen. Toimeentulotuen perusosassa ei ole otettu huomioon sitä, miten paljon monet välttämättömät menot ovat nousseet.

Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, tasokorotusten väliin jättäminen, ns. taitettu indeksi ja elinaikakerroin heikentävät eläkkeitä. Kansaneläkkeisiin tämän vuoden alusta tulleet pienet korotukset eivät riitä kattamaan edes valtiovallan toisaalta päättämiä monia maksujen korotuksia. Täysimääräinen kansaneläke on yksinäisellä eläkkeensaajalla nykyisin 558 euroa ja puolisoilla 495 euroa kuukaudessa. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavien keskieläke oli vuoden 2006 lopussa vain 1116 euroa kuukaudessa eli heistäkin suuri osa on vailla riittävää perusturvaa. Vanhuuseläkkeitä leikkaava elinaikakerroin kohdistuu erityisen ankarana työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneisiin.

Toimeentuloturvaan liittyy myös monia täysin epäoikeudenmukaisia byrokraattisia ongelmia. Toimeentulotukea voi joutua odottamaan pahimmillaan jopa pari kuukautta, vaikka laki edellyttää hakemuksen käsittelyä seitsemässä päivässä. Aviopuolison suhteellisen pienetkin tulot leikkaavat työttömyysturvaa ja voivat viedä sen kokonaan. Ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle asetettu 10 kuukauden työssäoloehto on usein mahdoton täyttää. Vanhempien tulot vaikuttavat täysikäisten nuorten toimeentuloturvaan. Työtuloja vailla olevien sairauspäivärahojen saamisen kriteerejä on kiristetty. Lisäksi verotus leikkaa jopa monien köyhyysrajan alapuolella elävien toimeentuloturvaa.

Köyhyyttä ja syrjäytymistä pahentaa julkisten palvelujen heikentäminen, maksujen korottaminen ja palvelujen laajeneva yksityistäminen. Toimeentuloturvan riittämättömyyttä korostaa asumiskustannusten hillitön nousu. Suomessa on edelleen tuhansia asunnottomia.

Jo yli kymmenen vuotta jatkunut talouden kasvu, valtiontalouden ylijäämä ja yhtiöiden ennätysvoitot osoittavat, että toimeentuloturvan heikentymisen syynä ei ole varojen puute. Kansantuote on käyvin hinnoin laskettuna yli 70 miljardia euroa suurempi kuin se oli ennen 1990-luvun alun lamaa. Yhtiöt ovat jakaneet yhteensä toista kymmentä miljardia euroa osinkoja vuodessa.

Kyse on poliittisista valinnoista, jotka on tehty entistä oikeistolaisemmin perustein sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Hallitukset ja eduskunta ovat asettuneet tukemaan vahvojen etuoikeuksia ja pienen vähemmistön rikastumista muiden kustannuksella. Suurituloisille on annettu verohelpotuksia, optioita ja isoja palkankorotuksia. Pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin palkkoja ja eläkkeitä. Varallisuusvero on poistettu. Pääomien vienniltä on poistettu kaikki esteet. Myös asevarusteluun riittää vuosittain satoja miljoonia.

SKP:n viiden kohdan aloite perusturvasta

SKP esittää perusturvan uudistamista ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentulon takaamiseksi jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Esitämme uudistuksen toteuttamiseksi viiden kohdan ohjelman:

1. Taataan 850 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Tämä esitys tarkoittaa käytännössä nykyisen työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, kansaneläkkeen, toimeentulotuen perusosan, maahanmuuttajien erityistuen, kuntoutusrahan sekä alimpien sairaus-, äitiys- ja vanhempainloman päivärahojen tuntuvaa nostamista ja lainsäädännön uudistamista. Samalla poistetaan karenssit ja omavastuuajat, joiden takia moni jää nyt vaille työttömyys- tai muuta perusturvaa. Myös sidonnaisuus puolison tuloihin ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten nuorten perusturvaan poistetaan. Perusturva sidotaan indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja ansiotason yleisestä noususta. Uudistus koskee Suomen kansalaisten lisäksi muita täällä vakinaisesti asuvia ja oleskeluluvan saaneita.

2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1 050 euroon kuukaudessa.
Tämä muutos koskee myös ja käytännössä etenkin kunnallisverotusta. Tällainen muutos on tarpeen, jotta verotus ei tee ketään köyhäksi eikä riippuvaiseksi toimeentulotuesta. Kun samalla muutetaan kunnallisverotus progressiiviseksi ja ryhdytään verottamaan pääomatuloja palkkatulojen tavoin, voidaan pitää huolta sosiaaliturvan ja kuntien palvelujen rahoituksesta.

3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1 350 euron kuukausipalkan normaalista työajasta. Näin voidaan ehkäistä työnantajien pyrkimyksiä luoda Suomeenkin laajat halpatyövoiman markkinat, joilla työntekijä ei tule toimeen palkallaan vaan tarvitsee lisäksi toimeentulotukea. Samalla on rajoitettava työnantajien mahdollisuuksia keinotella pätkätyösuhteilla ja kiertää työehtosopimuksia. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta on rajoitettava. Koulutukseen tai harjoitteluun ei pidä pakottaa ketään. Myös työttömiä työllistettäessä on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa.

4. Kehitetään Kansaneläkelaitosta itsenäisenä eduskunnan alaisena sosiaaliturvalaitoksena, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät. Näin toimeentulon perusturvaa ei tarvitse enää hakea monelta luukulta. Samalla kansalaisten yhdenvertaisuus paranee ja sosiaalityöntekijöiden voimavarat voidaan suunnata varsinaiseen sosiaalityöhön.

5. Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus vuosina 2008-2011. Ensimmäisenä askeleena tehdään heti tänä vuonna 100 euron tasokorotus kuukaudessa työmarkkinatukeen ja työttömyyspäivärahaan, opintorahaan, toimeentulotuen perusosaan, pieniin eläkkeisiin ja alimpiin sairaus- ja muihin päivärahoihin.

Muu sosiaaliturva

Perusturvan uudistaminen tällä tavoin ei merkitse muiden, ansiosidonnaisten ja harkinnanvaraisten sosiaaliturvajärjestelmien purkamista. Työtuloilla voisi jatkossakin parantaa omaa sosiaaliturvaa. Tarveharkinnalla puolestaan tulee edelleen ottaa huomioon muun muassa välttämättömien elinkustannusten vaihtelut erilaisissa elämäntilanteissa.

Toisaalta, kun toimeentuloturvan vähimmäistasoa nostetaan olennaisesti, on tällä vaikutusta muun sosiaaliturvan tarpeeseen, erityisesti kuntien toimeentulotukimenot vähenevät olennaisesti. Lisäksi esitetty uudistus muuttaisi merkittävällä tavalla kansaneläkejärjestelmän ja työeläkkeiden välistä suhdetta vahvistamalla kansaneläkkeen asemaa eläkejärjestelmän perustana.

Tässä esitetty uudistus perustuu asumistukijärjestelmän säilyttämiseen erillään perusturvasta. Asumistuen kriteerejä on kuitenkin tarpeen arvioida osittain uudelleen kun perusturvaa parannetaan. Lisäksi asumistukea pitää voida myöntää nykyistä joustavammin erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen. Samoin on syytä yhtenäistää nykyisiä monia erilaisia asumistukijärjestelmiä – yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä, eläkkeensaajien asumistuki.

Perusturvan rinnalla säilyvät esityksemme mukaan myös monet muut sosiaalipoliittiset järjestelmät, kuten lapsilisät, elatustuet, kotihoidontuet, vammaistuet ja omaishoidontuet.

Kunnalliset palvelumaksut

Kuntien perimillä terveyskeskusmaksuilla, päivähoitomaksuilla ja monilla muilla palvelumaksuilla on tärkeä merkitys erityisesti vähävaraisten toimeentulon ja palvelujen käyttömahdollisuuksien kannalta. Palvelumaksujen korotukset kohdistuvat kaikkein raskaimmin niihin, joiden toimeentulo on muutenkin vaikeaa ja joille julkiset palvelut ovat usein erityisen tärkeitä. Suomessa asiakasmaksujen ja palvelujen tarvitsijoiden omarahoituksen osuus on keskimäärin suurempi kuin muissa Euroopan maissa.

Palvelujen tasa-arvon edistämiseksi on syytä suuntautua peruspalvelujen maksujen alentamiseen ja maksuttomien palvelujen piirin laajentamiseen. SKP vastustaa kunnallisten palvelujen maksujen korotuksia. Lisäksi esitämme sosiaali- ja terveyspalveluihin yhtenäistä maksukattoa, joka olisi yhteensä 590 euroa ja sidottaisiin indeksiin.

Työllisyys ja työajan lyhentäminen

Perusturvaa tarvitaan elämäntilanteissa, joissa toimeentuloa ei ole mahdollista saada palkalla tai muilla tuloilla. Tässä mielessä kyse ei ole kansalaispalkasta, joka maksettaisiin automaattisesti tarpeesta riippumatta jokaiselle, vaikka perusturva onkin jokaiselle kuuluva perusoikeus.

Esityksemme perusturvan uudistamisesta liittyy SKP:n aloitteeseen yleisen työajan lyhentämisestä nykyisen eduskuntakauden aikana kuu–teen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Toteuttamalla työajan lyhentäminen lailla, siihen voidaan liittää toimia, joilla edistetään työpaikkojen lisääntymistä, parannetaan mahdollisuuksia kouluttautua uusiin tehtäviin ja ehkäistään työnantajien pyrkimyksiä korvata työajan lyhennys joustoilla ja hiostuksella. Tarvitaan myös toimia, joilla rajoitetaan nyt suuriakin voittoja tekevissä yrityksissä tapahtuvia joukkoirtisanomisia ja pääomien maastavientiä.

Tällaisilla työelämän uudistuksilla voidaan jakaa uuden teknologian ja työn tuottavuuden kasvun tulokset oikeudenmukaisemmin yhteiskunnassa. Niillä voidaan kääntää viimeksi kuluneiden runsaan 15 vuoden aikana pääomapiirien hyväksi yli 11 miljardilla eurolla vuotta kohti muuttunutta tulonjakoa työllisyyden, palkansaajien ja perusturvan hyväksi. Tällainen muutos vähentäisi perusturvan tarvetta. Samalla se vahvistaisi perusturvan rahoitusta.

Pääomapiirit ja suurituloiset maksamaan

On kohtuutonta, että samaan aikaan kun monet eivät tule toimeen saamallaan palkalla, eläkkeellä ja muulla toimeentuloturvalla, saavat jotkut kymmeniä ja jopa satoja kertoja muita suurempaa palkkaa, miljoonaoptioita ja jättiosinkoja. SKP:n mielestä on jo korkea aika ottaa rikkailta ja antaa köyhille.

Esitämme, että pääomatuloja ryhdytään verottamaan samalla tavalla kuin palkkoja. Jos yritysten voittojen verotuksen ja varallisuusveron osuus kaikista verotuloista olisi Suomessa OECD-maiden keskitasoa, olisi julkinen sektori saanut vuonna 2005 noin neljä miljardia euroa lisää verotuloja. Pienelläkin, puolen prosentin luokkaa olevalla pörssikaupan verolla voitaisiin kerätä miljardiluokkaa olevat lisätulot ja hillitä samalla muun muassa työllisyydelle tuhoisaa pörssikeinottelua.

Rahaa perusturvan uudistamiseen löytyy myös työeläkerahastoista, jotka ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 40 miljardista eurosta jo 122,4 miljardiin euroon. Esimerkiksi vuonna 2007 ne lisääntyivät lähes kahdeksalla miljardilla eurolla eli noin seitsemällä prosentilla. Työeläkerahastoista riittäisi varoja eläkejärjestelmien ilmi selvien epäkohtien korjaamiseen ja erityisesti pienimpien eläkkeiden tason korottamiseen.

SKP:n tässä aloitteessa esittämän perusturvauudistuksen toteuttaminen vaatisi nettomääräisesti noin 800 miljoonaa euroa vuodessa lisää neljän seuraavan vuoden aikana, eli yhteensä 3,2 miljardin euron tasokorotuksen toimeentuloturvaan käytettäviin varoihin. Meidän mielestämme tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin esimerkiksi rikkaita suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vielä suurempia summia. Köyhyyden ja syrjäytymisen – eli syrjäyttämisen – ehkäiseminen vähentää myöhemmin usein vielä kalliimpana maksuun tulevia laskuja. Toisaalta perusturvan parantamiseen käytettävistä varoista osaa palaa takaisin valtion kassaan arvonlisäveroina.

Esitämme perusturvauudistuksen rahoittamista kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta, palauttamalla suuriin omaisuuksiin kohdistuva varallisuusvero sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua. Samalla esitämme, että työnantajien työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut porrastetaan niin, että suurten ja pääomavaltaisten yritysten osuus näistä maksuista kasvaa ja pienyrittäjien verotus kevenee. Lisäksi SKP ehdottaa, että uudistuksen yhteydessä korvataan kunnille verotettavan tulon alarajan nostamisesta aiheutuva verotulojen menetys muun muassa saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin.

Suomen kommunistinen puolue
Poliittinen toimikunta
19.5.2008

SKP:n poliittinen toimikunta 19.5.08: