Rauhan työ on meidän työmme

Rauhan ja kansainvälisen solidaarisuuden vaatimus –asiakirjamme alkaa sanoin: ”Talouden, teknologian, politiikan ja kulttuurin kansainvälistyminen on luonut yhä laajempia ja tiiviimpiä keskinäisiä riippuvuuksia. Samalla se on merkinnyt myös riiston, alistamisen ja monien muiden ristiriitojen kansainvälistymistä. Vastakkaisuus työn ja pääoman, demokratian ja pääoman, luonnon ja pääoman, rauhan ja pääoman voitontavoittelun välillä on yhä syvempi.”

Rauha, solidaarisuus, kansainvälisyys. Näille periaatteille ja ihanteille on aina perustunut paremman maailman, sosialismin ja kommunismin rakentaminen. Ilman rauhaa ei ole tulevaisuutta eikä ihmisarvoista elämää. Ilman solidaarisuutta ei saavuteta tasavertaisuutta ihmisten välillä. Ilman kansainvälisyyttä ei rakenneta riittävän voimakasta vastarinnan ja vaihtoehtojen joukkovoimaa, joka lopulta kukistaa globaalin rahan vallan.

Niin työväenliikkeellä kuin kansainvälisellä rauhanliikkeellä on ollut voittoisat ja vaikeat vuotensa historiassa. Vallankumousta ei tehdä pelkin kukkasin, mutta tavoitteena taistelussa on rauha ja parempi tulevaisuus. Historialliset ja yhteiskunnalliset tekijät ovat eri maissa ja maanosissa erilaisia, mikä tekee tavoitteista ja toiminnan muodoista erilaisia eikä kumppanuus ja yhteistyö ole aina mutkatonta.

Juuri siksi on arkisessa työssämme ja omassa politiikassamme niin olennaisen tärkeää kaiken aikaa muistaa ja tiedostaa, että olemme osa suurempaa kuviota. Kansainvälinen rahan valta, globaali kapitalismi, sortaa ihmisiä toisissa maissa räikeämmin, toisissa maissa näennäisdemokraattisemmin, mutta sortaa kaikkialla. Kansainvälinen ja yhteinen on myös tavoitteemme paremmasta, ja vain yhteisellä taistelulla se on saavutettavissa.

Etelä-Amerikan tai arabimaiden vallankumoukselliset kansanliikkeet ja edistysaskeleet mm. Kuubassa, Venezuelassa, Boliviassa ja Equadorissa antavat meille mallia ja maistiaisia siitä, että muutos on mahdollinen. Toisaalta kurdiväestön, palestiinalaisten tai Länsi-Saharan Sahrawi-kansan sorto jatkuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Uusia sotia syttyy ja yhä useammat kansat ja yksilöt joutuvat pakenemaan, alistumaan ja kärsimään. Nämä uutiset tuovat kansainvälisen solidaarisuuden ja yhteisen kamppailun välttämättömyyden meidänkin rauhaamme häiritsemään.

Euroopassa ja kansainvälisesti myös vastarinta nousee. Viime vuosien joukkoliikkeet ovat yhdistäneet Euroopan maita ja laajemminkin ihmisiä saman tunnuksen alle ja nostaneet esiin sitä tosiasiaa, että näkökulmaeroista huolimatta vihollinen on yhteinen ja yhteistyöllä se on kukistettavakin. Keski- ja Etelä-Euroopassa ammattiyhdistysliike on yksi edistyksellisimpiä voimia näissä kamppailuissa. Meidän on oltava tässä kamppailussa mukana, vaikka Suomen virallinen ay-liike onkin hampaaton. Rauhanliikkeet, ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt toimivat yli rajojen, ja ovat sitä solidaarisuustoimintaa ja yhteistyötä, jossa meillä kommunisteilla on annettavaa. Meillä on selkeä näkymä yhteiskunnan ongelmien syistä ja seurauksista ja myös niiden mukaisia ratkaisuja. Kommunisteille luokkataistelu on kansainvälistä ja sodanvastainen työ luokkataistelua.

Natolla on yhä vahvempi rooli maailman politiikassa ja sotilaallista liittoutuneisuutta myydään ihmisille välttämättömänä rauhan säilyttämisen työkaluna. Me olemme jo kuitenkin pitkään tienneet ja Naton historia on sen osoittanut: Nato on rauhan perikato. Sotilasliittouman kanssa ei ole mahdollista tehdä rauhan yhteistyötä eikä asevarustelulla korjata ongelmia vaan luodaan niitä lisää. Sen sijaan asevarustelurahoilla toisin käytettynä ratkaistaisiin kipeimmät ympäristön ja nälänhädän ongelmat nyt heti ja tulevaisuudessa.

Naton vastainen kampanjointi on tärkeimpiä nykyvasemmiston haasteita. Yksi kansainvälinen foorumi rauhantyössä on Maailman rauhanneuvosto, jonka kampanjoihin Kuuban viitosten vapauttamiseksi ja ulkomaisten sotilastukikohtien vastustamiseksi olemme osallistuneet. Rauhanneuvosto on nyt tehnyt aloitteen kansainvälisestä NATOn vastaisesta kampanjapäivästä neljäs huhtikuuta, ensi keväänä. Ehdotan, että otamme sen myös SKP:n tulevan vuoden yhdeksi päätapahtumaksi.

Eurooppalaiset ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisliikkeiden ja radikaalin vasemmiston voimat ovat yhdistyneet viime vuosina myös ay-liikkeen toimintapäivissä, tyytymättömien torikokousliikkessä ja muissa kamppailussa EU:n kurjistamispolitiikkaa vastaan. Euroopan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristön kriisit eivät ole sattumaa tai vahinkoa eikä niitä korjata oikeistolaisilla tai perussuomalaisilla nikseillä. Kansallismielisyys ja oman edun tavoittelu pahentaa tilannetta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tästäkin syystä kommunistien kamppailuihin tuoma luokkanäkökulma ja kommunististen puolueiden kansainvälinen yhteistyö on niin tärkeää.

SKP on mukana tässä taistelussa myös Euroopan vasemmiston puolueen ja yhteistyöjärjestön kautta. Euroopan vasemmistossa on nähtävissä, kuinka sosialidemokraattien vasemmalla puolella olevat puolueet ovat kaikkia radikaalimpia ja selkeästi vasemmistolaisempia kuin kotoinen Vasemmistoliittomme. Euroopan vasemmiston riveissä pienemmät ja suuremmat kommunistiset puolueet kamppailevat yhdessä muiden radikaalien vasemmistolaisten puolueiden kanssa ja tuovat kukin omasta maastaan kokemusta ja aloitteita yhteisestä työstä. Se mikä meillä näyttää ehkä idealismilta, on lähimaissamme todellisuutta – ja siis mahdollista myös meillä. Yhteinen kamppailu jokaisen maan omin maustein on kamppailua aivan eri mittakaavassa kuin joka maassa erikseen. Ja se on sitä kansainvälistä taistelua, jota ilman globaalia kapitalismia ei voiteta.

SKP:n rooli ja merkitys kommunististen puolueiden ja Euroopan vasemmiston yhteistyössä on puolueemme kokoa suurempi. Olemme olleet vaikuttamassa Euroopan vasemmiston kampanjasuunnitelmiin ja asiakirjoihin, jotka ovat suuntautuneet entistä selkeämmin luokkataisteluun EU-sopimuksia ja kapitalismia vastaan. Euroopan vasemmisto on väline ja väylä rakentaa Eurooppaan vahvempi vastavoima ja vaihtoehto EU:lle. Euroopan vasemmisto tekee myös konkreettista solidaarisuustyötä ja ottaa kantaa niin Turkin hallituksen väkivaltaa, Kuuban vastaista saartoa kuin jäsenmaiden antikommunismia vastaan. Sen kautta ovat tulleet Suomeen myös monet aloitteet ay-liikkeen toimintapäivistä ja EU-politiikkaa vastustavista vaihtoehtoisista huippukokouksista.

Euroopan vasemmiston kesäyliopisto järjestetään tänä vuonna Portugalissa heinäkuussa ja lisää osallistujia myös Suomesta toivottavasti löytyy. Aiempina vuosina osallistujat ovat tuoneet mukanaan väkevän paketin tietoa, ymmärrystä ja marxilaista teoriaa sekä intoa kamppailuun niin kansainvälisesti kuin omassa maassakin.

Kansainväliset yhteydet ovat olennaisia teoreettiselle ja ohjelmalliselle työllemme. Marxin ja Leninin ajatukset elävät monessa maassa huomattavasti vahvemmin kuin porvarillisessa ja vieläkin Neuvostopelkoisessa Suomessa. Opintotoiminta ja tutkimus on puolueemme kulmakiviä eikä kansainvälisten yhteyksien merkitystä voi tässä voi liikaa korostaa. Toisaalta meillä on historiallisena ja teoreettisesti vahvana puolueena myös annettavaa, ja onhan puolueemme johtohenkilöitä kutsuttu puhujiksi niin Transform -tutkimusverkoston kuin useisiin kommunististen puolueiden kansainvälisiin seminaareihin.

SKP on korostanut Euroopan vasemmistossa myös koko Euroopan kattavaa yhteistyötä. Olemme esimerkiksi esittäneet yhdessä espanjalaisten tovereiden kanssa Euroopan vasemmiston yhteyksien solmimista Venäjän federaation kommunistiseen puolueeseen. Muutama kuukausi sitten Venäjän puolueen kongressin yhteydessä pidetty yli 90 kommunistisen puolueen pyöreän pöydän keskustelu nykyisistä sosialismikäsityksistä on esimerkki tällaisen yhteistyön kansainvälisestä merkityksestä.

SKP:llä on puoluetason hyvä yhteys Venäjän federaation kommunistiseen puolueeseen, mutta myös piiritasolla on paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi Murmanskin, Leningradin ja Karjalan alueilla.

Lappi näyttää mallia, kun kalottialueen suomalaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset kommunistitoverit kokoontuvat jälleen viikon kuluttua vuosittaiseen tapaamiseensa vahvistamaan pohjoisen alueen yhteistyötä muun muassa Natoa vastaan. Täällä etelämpänä on kehitetty myös yhteistyötä muiden Itämeren alueen puolueiden kanssa.

SKP osallistuu säännöllisesti kommunististen ja työväenpuolueiden kansainvälisiin tapaamisiin ja yhteistyöhön. Olemme olleet mukana myös Latinalaisen Amerikan vasemmiston järjestämässä Sao Paulon foorumissa. Kommunististen puolueiden yhteistyöllä on erikseen tärkeä merkityksensä aatteemme ja suurten linjojemme eteenpäin viemisessä. Ongelmiin ja maailman tilaan on lopulta vain yksi todellinen, kestävä ratkaisu.

Rauhantyö on meidän työmme.

EU, Yhdysvallat, Nato tai EU:n ja Yhdysvaltojen yhdessä suunnittelema talous-Nato ovat vahvoja kansainvälisiä voimia. Niitä johtaa kuitenkin vain pieni joukko ihmisiä ja suuri määrä rahaa. Suuren määrän rahaa, itsekkyyttä ja pahaa tahtoa voi voittaa vain vielä suurempi määrä ihmisiä, hyvää rauhan tahtoa ja solidaarisuutta.

Kansainvälinen toiminta ei ole vain kokouksia ja edustamista vieraissa maissa. Kansainvälisyys on osa jokapäiväistä toimintaamme ja jokapäiväinen toimintamme on osa kansainvälistä taistelua. Yksin emme tätä kamppailua voita. Siksi edustajakokouksellemme on valmisteltu asiakirja Rauhan ja kansainvälisen solidaarisuuden vaatimus, josta nyt toivon monipuolista ja antoisaa keskustelua meille kaikille.

Emmi Tuomi