Rahat soteen, ei sotaan
Maailman sotilasmenot olivat vuonna 2024 noin 2 390 miljardia euroa eli lähes 2,4 biljoonaa euroa. Ylivoimaisesti eniten rahaa käytti Yhdysvallat (865,2 miljardia euroa). Seuraavina olivat Kiina (noin 298,5 miljardia euroa) ja Venäjä (noin 129,5 miljardia euroa). Euroopan Unionin jäsenmaiden yhteiset sotilasmenot olivat noin 343 miljardia euroa.
Suomen sotilasmenot ovat näihin summiin verrattuna pienet, vuonna 2025 noin 6,5 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomen sotilasmenot ovat kuitenkin korkeat ja ne ovat lähes kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Asukasta kohti laskettuna Suomi käyttää rahaa sotilasmenoihin 12. eniten maailmassa.
Asevarustelun ohella osa Suomen sotilasmenoista menee armeijan hallintoon ja varusmiespalvelukseen. Läheskään kaikista menoista ei ole julkisia tietoja. Suurimpia kulueriä on hävittäjähankintojen vuosittainen osamaksu. Vuonna 2026 se tulee olemaan 1,6 miljardia euroa.
Ministerit ja muut valtaapitävät vakuuttelevat sotainvestointien tuovan vaurautta ja työpaikkoja. Todellisuudessa voitot valuvat pääosin ulkomaiselle sotateollisuudelle. Asevarusteluun laitettu raha on tutkitusti pois talouskasvulta, vaikka oikeistolainen propaganda muuta väittääkin.
NATO on Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin johdolla vaatinut jäsenmaidensa sotilasmenojen nostoa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä tulee kasvattamaan Suomen jo nykyisin korkeat sotilasmenot yli kaksinkertaiseksi.
Sotilasmenojen lisäyksen seurauksena ovat uudet miljardileikkaukset lähitulevaisuudessa. Sotateollisuudelle ja sotaan syötettävä raha on pois sote-palveluista ja muista julkisista palveluista. Opetukseen ja tutkimukseen tehdyt leikkaukset heikentävät ihmisten osaamista.
EU:n vaatiman velkajarrun sopeutustarve on jo nyt 10 miljardia euroa. Tähän velkajarruun ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet Vasemmistoliittoa lukuunottamatta. Tosin sekin on sitoutunut EU:n uusiin velkasääntöihin, joiden tarkoitus on hillitä julkisten menojen kasvua. Velkajarrussa kasvavia sotilasmenoja ei ole huomioitu. Velkaa siis ei voida ottaa palvelujen parantamiseen, mutta asehankintoihin rajoituksia ei ole.
Kasvava aseteollisuus synnyttää Suomeen ja Eurooppaan samantapaisen sotateollisen kompleksin, kuin Yhdysvalloissa on. Myös Suomeen on viime vuosina syntynyt satoja aseteollisuuden startup-yrityksiä. Tällainen sotilasteollisuuden kasvu tuo mukanaan kasvavan salailun ilmapiirin.
Asevarustelua markkinoidaan kansalaisille turvallisuusharhalla. Suomen Ukrainan sotaan käyttämät 2,9 miljardia euroa on osaltaan pitkittänyt sotaa entisestään. Aseinvestointien suuret rahasummat vetävät puoleensa korruptiota. Ei tiedetä kenen taskuihin rahat ovat lopulta päätyneet. Valtavasti kasvatetut sotilasmenot romahduttavat eurooppalaisten hyvinvoinnin. On syytä muistaa, että EU ei ole koko Eurooppa.
Sotateollisuus käyttää jatkuvasti suunnattomia määriä rajallisia luonnonvaroja, kuten vihreälle teknologialle elintärkeitä harvinaisia maametalleja. Lisäksi sotateollisuus, sen vaatima kaivosteollisuus ja sotiminen saastuttavat ja synnyttävät valtavat määrät kasvihuonekaasuja.
Suomen kommunistinen puolue (SKP) vaatii sotabudjetin ja aseteollisuuden merkittävää pienentämistä. Haastamme eduskuntapuolueet käymään avointa keskustelua asemäärärahojen paisuttamisesta. Sotavarustelurahoille on SKP:n mielestä parempaa käyttöä koulutuksessa, perusturvan korottamisessa 1 500 euroon kuukaudessa sekä sote-palveluissa. Ympäristö kiittää, kun emme käytä rahaa ja luonnonvaroja sotimisen kaltaiseen turhuuteen.
SKP vaatii, että jatkossa Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin. On panostettava diplomatiaan, konfliktien ennaltaehkäisyyn ja humanitäärisen avun antamiseen. Kasvavan militarismin vastustaminen on yksi aikamme tärkeimpiä kysymyksiä. Sotabudjetin hallitsematon paisuttaminen on käännettävä laskuun ja palattava ottamaan huomioon turvallisuusajattelussa myös rauhantyö. SKP vaatii panostuksia sote-palveluihin ja koulutukseen.
SKP:n keskuskomitea
Turku, 23.11.2025
