Perustuslakivaliokunta kaatoi sote-esityksen

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kaatoi hallituksen ja kaikkien eduskuntapuolueiden sopiman esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Valiokunnan lausunto syntyi lopulta yksimielisesti, vaikka hallituspuolueiden suunnasta oli suuria paineita lakiesityksen hyväksymiseen.

Poikkeuslakina ei näin mittavaa uudistusta voi hyväksyä, totesi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) esitellessään eilen perustuslakivaliokunnan tyrmäävän lausunnon.

Kansanvaltaisuus

Valiokunta arvostelee lausunnossaan erityisesti sote-mallin epädemokraattisuutta ja epäoikeudenmukaisia rahoitusperiaatteita. Yksittäisen kunnan saati kuntalaisen ääni ei kantaisi riittävästi esitetyssä sote-hallinnossa, Koskinen totesi.

Valiokunta viittaa erilaisiin vaihtoehtoisiin malleihin, joilla voitaisiin toteuttaa kansanvaltainen hallinto, joka turvaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon ja valita sote-hallintoon päätöksentekijät. Valiokunta pitää mahdollisena myös valtion ja kunnan välisen työnjaon muutosta palvelujen järjestämisessä.

Rahoitus

Rahoitusmallin osalta erot kuntien välisissä veroprosenteissa kasvaisivat kaksinkertaisiksi, suurimmillaan jopa yli 11 prosenttiyksikköön. Perustuslakivaliokunta piti tätä kohtuuttomana. Samalla se arvosteli rahoitusmallin valmistelua, joka ei ole ollut avointa eikä selvittänyt riittävästi vaihtoehtoja. Esitetyt taloudelliset vaikutusarviot ovat epävarmoja ja osin epämääräisiäkin.

Johannes Koskinen korosti, että sote-uudistuksessa ei voida asettaa perustuslain eri kohtia keskenään tärkeysjärjestykseen vaan esityksen pitää täyttää kaikki perustuslain kohdat. Tämä koskee niin kansalaisten perusoikeuksia kuin kuntien itsehallintoa koskevia velvoitteita. Muun muassa kansanvaltaisuusperiaate ja rahoitusperiaate muodostavat kokonaisuuden.

Uusi valmistelu tarpeen

Lakiesitys palaa perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka päättää miten asiassa jatketaan. Talousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antoivat jo aiemmin tällä viikolla erittäin kriittiset lausuntonsa lakiesitykseen.

Perustuslakivaliokunnan mielestä sote-uudistus tulee laittaa uuteen valmisteluun parlamentaarisessa komiteassa, kuntia pitää kuulla jatkovalmistelussa ja esityksen tulee perustua kunnollisiin selvityksiin muun muassa rahoituksesta. Tämä ei ole mahdollista enää ennen vaaleja.

Pääministeri Alexander Stubb kutsui juuri Tiedonantajan mennessä painoon eduskuntapuolueiden edustajat koolle torstai-iltana pohtimaan jatkotoimia.

SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen on tyytyväinen siihen, että perustuslakivaliokunta ei taipunut puoluejohtajien painostukseen vaan teki lausuntonsa perustuslain pohjalta. Väisänen muistuttaa, että SKP on jo alun perin esittänyt vaihtoehtoisen mallin, joka vastaa myös perustuslakivaliokunnan nyt esittämiä periaatteita kansanvaltaisuudesta, rahoituksesta ja palvelujen tasavertaisesta saatavuudesta.(TA)

SKP:n esittämä vaihtoehto sote-sotkulle

SKP vaatii epädemokraattisen, peruspalveluja laiminlyövän sote-hankkeen hylkäämistä. Lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut on järjestettävä demokraattisesti maksuttomina lähipalveluina. Niitä ei saa yksityistää voitontavoittelun välikappaleeksi.

Tämä edellyttää riittävän vahvaa kunnallista itsehallintoa, joka pitää huolen peruspalvelujen järjestämisestä. Tälle itsehallinnolle on turvattava tarpeellinen rahoitus perumalla edellisten hallitusten aikana tehdyt valtionosuusleikkaukset, säätämällä kunnallisvero progressiiviseksi ja asettamalla sen piirin myös pääomatulot.

On myös vahvistettava lähidemokratiaa ottamalla käyttöön kunnanosakohtainen osallistuva budjetointi, jossa asukkaat päättävät suoraan asuinalueidensa määrärahojen käytöstä.

Lisäksi kuntien ja valtion väliin tarvitaan uusi eurooppalaisen esimerkin mukainen vaaleilla valittu maakuntahallinto, joka saa rahoituksensa valtiolta. Tämän hallinnon alaisuuteen siirretään erikoissairaanhoito ja muut vastaavat erityistason palvelut, jotka nyt tuotetaan virkamiesten hallinnoimissa sekavissa kuntayhtymissä.

Uudistuksessa on annettava suurempi painoarvo sosiaalityölle. Tätä varten on kuultava erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalipalvelujen asiakkaita. Jatkossa on varmistettava matalan kynnyksen ennaltaehkäisevien palvelujen helppo saatavuus ja yhteys perustason terveydenhuoltoon.

SKP:n keskeinen tavoite on terveyserojen kaventaminen niin alueiden välillä kuin köyhien ja rikkaiden kesken. Epäonnistuneet ja kohtuuttoman kalliit yksityistetyt palvelut pitää siirtää kansalaisten edun mukaisesti takaisin yhteiskunnan vastuulle.

Palveluja tuotettaessa on otettava huomioon eri ihmisryhmiä koskevat velvoitteet, ja niiden toteuttamiseksi on turvattava riittävät resurssit. Esimerkiksi vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai hoitotakuun toteuttamiseen on oltava rahaa. Terveyspalvelut on tuotettava pääosin omana toimintana, ja etenkin erityisryhmien kohdalla kilpailuttaminen on tuomittavaa. Palveluja on jatkossakin voitava käyttää myös ilman tietokonetta tai internet-yhteyttä.

– Ote Suomen kommunistisen puolueen eduskuntavaaliohjelmasta 2015

SKP