Päätös ”pakkolaista” tyrmistyttävä
Eduskunta päätti eilen 19.9. hyväksyä kiistellyn lain potilasturvallisuudesta äänin 109 puolesta, 38 vastaan. Lain tarkoituksena on estää potilaiden turvallisuuden vaarantuminen mahdollisen lakon aikana, mutta se on rajattu koskemaan ainoastaan terveydenhuoltoa. Laki puuttuu ratkaisevalla tavalla työntekijöiden lakko-oikeuteen.
Tehy ja SuPer päättivät käyttää järeintä asetta – teho-osastojen ja kotihoidon lakkoa. On selvää, että tämä toimenpide saattaa vaarantaa potilaiden hengen ja terveyden, vaikka työnantajalla onkin keinoja tilanteen hoitamiseen, mutta myös nykytilanteen jatkuminen asettaa potilaat vaaraan.
– Aiemmat työtaistelut ovat jättäneet kriittiset kohteet pois lakoista. Potilaiden terveys ja turvallisuus on kuitenkin vaarantunut vuosien ajan resurssipulan takia, mutta työnantaja ei ole ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin. Nyt lakialoitteesta keskusteltiin varsin populistisin äänenpainoin ja hurskastellen, kiteyttää SKP:n puheenjohtaja Liisa Taskinen, joka on aiemmassa työssään Kymsoten ylilääkärinä nähnyt hoitajapulan käytännön seuraukset jo vuosia.
Laki ajettiin läpi ja Taskisen mielestä nyt onkin aiheellista kysyä onko se ennakkotapaus vastaisuuden varalle, muillekin aloille.
– Miksi hoitajien oikeutettuihin vaatimuksiin on niin vaikea suostua, tulla edes vastaan? Vientiteollisuuden työnantajat ovat jo aiemmin varoitelleet sovittuja suuremmista palkankorotuksista, mikä johtaisi korotuspaineisiin muillakin aloilla. Kansainvälinen kilpailukykymme, tuo pyhä lehmämme, jota kaikkien tulee kumartaa, vaarantuisi. Se siis revitään viime kädessä hoitajien selkänahasta. Sipilän hallitus teki asian selväksi kiky-sopimuksellaan.
Miksi hoitajien asioita ei laiteta kuntoon?
Hoitoalan ammattiliittot Tehy ja Super ovat vuosien ajan viestittäneet jatkuvasti huononevasta tilanteesta terveydenhuollossa. Työtä on tullut lisää, mutta työntekijöiden määrää ei vastaavasti ole lisätty. Työ on muuttunut entistä vaativammaksi tutkimus- ja hoitomenetelmien nopean kehityksen takia. Tästä syystä hoitajalta vaaditaan jatkuvaa lisäkouluttautumista.
Ratkaisuksi hoitajapulaan on esitetty monenlaisia keinoja, joille yhteistä on ollut lähinnä kustannusneutraalius. Hoitajien arvostuksen tulisi kuitenkin nyt näkyä myös palkkauksessa.
– Palkkaus ei vastaa koulutustasoa eikä työn vaativuutta. Työtä on enemmän kun tekijöitä, työtään ei voi tehdä hyvin, sijaispulan takia ei aina voi olla varma, milloin työvuoro päättyy, mutta potilaiden parhaaksi on venyttävä, jaksettava, joustettava, ja tästä kaikesta huolimatta palkkataso on pahasti jälkeenjäänyt, toteaa Taskinen.
– Ei ole ihme, että hoitajat jättävät työnsä. Pandemia kiristi tilannetta entisestään ja paljasti sote-järjestelmän heikon kantokyvyn. Juhlapuheissa hoitajia kiiteltiin, palkkiona pahimmillaan banaani. Ihmisen jaksamisella on rajansa. Maamme terveydenhuolto on ajautunut vakavaan kriisiin.
Lastenhoitajana työskentelevä Tehyn aktiivi SKP:n varapuheenjohtaja Mervi Grönfors on myös kyllästynyt loputtomaan venymiseen.
– Jo vuosia kansalaisten henkeä ja terveyttä on turvattu hoitohenkilöstön joustojen varassa. Kun jousto loppui, säädettiin pakkolaki, joka lainsäätäjän näkökulmasta takaa saman meiningin jatkumisen.
Grönforsin näkymä tulevaisuuteen on huolestuttava. Nyt tehtävillä toimenpiteillä ongelmat tulevat vain kärjsitymään.
– Kun muutaman vuoden kuluessa hoitajista eläköityy melkoinen porukka, ei näin paskoihin talkoisiin jää paljoa osallistujia.
