Onko kaikki kaupan?
Ilmastonmuutos osoittaa, että tarvitaan radikaaleja, koko taloudellisen kehityksen mallia koskevia muutoksia. Samalla se osoittaa, että aikaa ei ole hukattavissa.
Ydinvoiman lisärakentaminen on yritys ostaa lisää aikaa. Samasta on kyse, kun Suomen taloudellinen ja poliittinen eliitti koettaa selviytyä kuin koira veräjästä ostamalla päästöoikeuksia, vähentämättä omia päästöjä.
Tällainen linja on lyhytnäköinen, arvioipa sitä ympäristön tai talouden näkökulmasta. Nyt käytetään rahaa sellaisen teollisuuden tukemiseen, joka ei vähennä päästöjä eikä luo lisää pysyviä työpaikkoja. Saman rahan käyttäminen uusiutuvan energian ja energiaa säästävän teknologian edistämiseen tuottaisi sekä vähemmän päästöjä että enemmän työpaikkoja.
* * *
Taloudelliset arviot ilmastonmuutoksen kustannusten rajusta kasvusta, jos toimia lykätään, ovat saaneet moniin päättäjiin liikettä. Parempi niin, kuin ei mitään. Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta vaan paljon syvemmin koko talousjärjestelmästä.
Ihmisen ja luonnon riistolla on samat juuret. Kasaaminen kasaamisen vuoksi, tuotanto tuotannon vuoksi on kapitalismissa talouden syvin olemus. Kapitalismissa luonto on ”pelkkä kohde, pelkkä hyödyn asia; sitä ei tunnusteta enää mahdiksi sinänsä”, kuten Karl Marx kirjoitti. Aprés moi de déluge, minun jälkeeni vedenpaisumus, on pääoman tunnuslause.
Vihreistä arvoista on tullut entistä välittömämmin ihmiskunnan eloonjäämisen kysymys. Mutta vihreiden arvojen toteuttaminen, talouden sopeuttaminen luonnon uusiutumis- ja tuottokyvyn kannalta kestäviin puitteisiin vaatii punaisuutta, pääoman voitontavoittelun logiikan hylkäämistä.
* * *
Energiamarkkinoiden kehitys kertoo markkinaehtoisen ympäristöpolitiikan epäonnistumisesta.
Alan suuryhtiöt keräävät valtavia voittoja. Ne nostavat kotitalouksien laskuja keinottelemalla pohjoismaisella sähköpörssillä ja päästökaupalla. Samalla ne laiminlyövät investointeja energiaa säästävän teknologian ja uusiutuvan energian käytön kehittämiseen. EU:n yhteisten markkinoiden kehittäminen vain kiihdyttää keskittymistä ja monopolisoitumista.
Valtion ja monien kuntien energiantuotannon yksityistäminen on osoittanut suureksi virheeksi. Jos ilmastonmuutosta halutaan tosissaan torjua, on energiamarkkinat alistettava yhteiskunnalliseen ohjaukseen. Se ei onnistu optioherrojen johdolla vaan tarvitaan alhaalta ylöspäin kasvavaa, osallistuvaa demokratiaa ja kansalaisliikkeitä.
Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ilmoittavat aikovansa seuraavaan hallitukseen. Edes ydinvoima ei ole enää millekään eduskuntapuolueelle kynnyskysymys.
Eduskuntaan tarvitaan selkeä punavihreä oppositio ja vaihtoehto. Kaikki ei saa olla kaupan.
(www.sll.fi/kolumni)
Yrjö Hakanen, Luonnonsuojeluliiton nettikolumni 15.2.07:
