Mitä perusturvan uudistaminen maksaa – mistä rahat?

1. Mitä maksaa?

Paljonko julkisen sektorin menot lisääntyvät, kun nykyinen työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, opintoraha, sairauspäiväraha, vanhempainraha, kuntoutusraha, kansaneläke ja toimeentulotuki nostetaan vähintään 850 euroon kuukaudessa ja ilman veroa? Käytettävissä olevien tilastojen pohjalta asiasta voidaan tehdä osin melko tarkkoja, mutta eräiltä osin vain karkeita laskelmia. Yksityiskohtaisten arvioiden laatimiseen tarvittaisiin nk. simulointimalleja. Niitä on valtionhallinnon käytössä useitakin, mutta valitettavasti niitä ei ole annettu yleisempään käyttöön.

Seuraavassa on ensiksi selvitetty, paljonko em. tarkoituksiin nyt käytetään julkisia varoja, kuinka monelle henkilölle ko. tulonsiirtoja maksetaan ja kuinka saajat tulosidonnaisten tukien kohdalla jakautuvat eri tuloluokkiin.

Koska miltei kaikki sosiaaliset tulonsiirrot ovat nykyisin veronalaisia, laskelmissa on käytetty oletuksia keskimääräisistä veroasteista eri tapauksissa. Kun verotus otetaan huomioon, saadaan selville tuen nettokustannus julkiselle sektorille. Se on vertailukelpoinen verottomaan 850 euron kuukausituloon (10 200 euron vuosituloon).

SKP:n perusturva-aloite sisältää myös ehdotuksen, että karenssit, omavastuuajat ja sidonnaisuudet vanhempien tai puolison tuloihin poistetaan. Tämän vaikutuksia ei voida selvittää ilman yksityiskohtaisia tietoja tapauksista. Lopputuloksen kannalta se ei ole kuitenkaan tarpeen, koska vaikutuksia verrataan tässä juuri nykyisin voimassa olevan järjestelmän todellisiin menoihin.

Tietolähteinä on käytetty verotilastoja vuodelta 2006, KELAn tilastollista vuosikirjaa 2006, KELAn kuukausittaisia tilastotiedotteita sekä valtion talousarvioesitystä vuodelle 2008. Luonnollisesti myös voimassa oleva sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö on välttämätön tietolähde.

Tilastoaineistoista johtuvista syistä seuraavat laskelmat perustuvat lähinnä vuoden 2006 tilanteeseen. Sen jälkeen tehdyt tai tulossa olevat muutokset eläkkeisiin, opintorahaan ja erilaisiin päivärahoihin ovat tasoltaan niin pieniä, ettei niillä ole oleellista vaikutusta uudistusehdotuksen sisältöön ja kokonaiskustannuksiin. Eräiltä osin niistä on kuitenkin tehty suuntaa-antavia arvioita.

Työttömyysturva

Peruspäivärahaa arvioidaan valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2008 maksettavan keskimäärin 23,8 €/päivä yhteensä 4,0 miljoonalta päivältä (yhteensä 95 milj. €). Peruspäivärahan saajia on vuonna 2008 arvion mukaan keskimäärin 16 000 (laskettu jakamalla em. 4 000 000 päivää luvulla 256). Peruspäiväraha on veronalaista tuloa. Vuoden 2006 verotustietojen mukaan noin 40 prosenttia sekä työttömyysturvan saajista että maksetusta työttömyysturvasta osui tuloluokkiin, joissa veronalaiset tulot olivat alle 10 000 euroa vuodessa. Näissä tuloluokissa verot olivat keskimäärin 23 prosenttia tuloista. Peruspäivärahan kokonaismäärästä (95 milj. euroa) laskettu 40 %:n osuus on 38 milj. euroa ja se vastaa 29 milj. euron nettokustannusta verojen jälkeen.

Laskelma: Jos 16 000 peruspäivärahan saajalle maksetaan verottomana tulona 850 € /kk, kokonaismenot ovat 163 milj. € vuodessa. Menojen lisäystä kertyy siten vuodessa 134 miljoonaa euroa (163—–29).

Täysimääräisen työmarkkinatuen arvioidaan olevan 24,46 €/päivä vuonna 2008 (29 miljoonalta päivältä yhteensä 700 milj. €). Työmarkkinatuen saajia arvioidaan olevan vuonna 2008 keskimäärin 109 000 henkilöä. Nyt heille maksetaan työmarkkinatukea, joka myös on veronalaista tuloa em. 700 milj. €. Se vastaa verojen jälkeen noin 540 milj. euron nettokustannusta valtiolle ja kunnille.

Laskelma: Jos 109 000 työmarkkinatuen saajalle maksetaan verottomana tulona 850 €/kk, kokonaismenot ovat 1 112 milj. €. Menojen lisäystä kertyy siten vuodessa 572 miljoonaa euroa (1 112-540).
Perusturvauudistus lisäisi siten peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta aiheutuvia menoja yhteensä 0,7 mrd. euroa vuodessa. Mikäli samalla toteutetaan SKP:n työaikaesitys, myös työttömyyden johdosta perusturvaan oikeutettujen määrä vähenee, jolloin summa pienenee edellä lasketusta.

Kansaneläke

Vuonna 2006 kansaneläkkeitä maksettiin yhteensä 2 073 milj. € ja asumistukea eläkeläisille 314 milj. €. Valtion osuus kansaneläkemenoista on 40 prosenttia; loput maksaa KELA. Vuoden 2006 lopussa oli kansaneläkkeensaajia 653 200 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeensaajia oli 477 900, työkyvyttömyyseläkkeensaajia 154 800 ja työttömyyseläkkeensaajia 20 500.

Vuoden 2006 verotustietojen mukaan eläketuloa maksettiin 1 449 000 suomalaiselle yhteensä 18,5 mrd. euroa. Suurin osa eläkeläisistä sai sekä kansaneläkettä että työeläkettä. Vain kansaneläkettä saavia oli vuoden 2006 lopussa 84 000 henkilöä.

Perusturva-aloitteen tavoite on, että jokainen eläkeläinen saa verottomana vähintään 850 euroa kuukaudessa (10 200 euroa vuodessa) siitä riippumatta, mistä eläkkeestä on kysymys. Uudistus vaikuttaisi kuitenkin pääasiassa kansaneläkkeisiin.

Kansaneläkkeeseen tehtiin 1.1.2008 tasokorotus, jonka suuruus oli 20 euroa kuukaudessa. Korotuksen ja sitä seuraavan eläketulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena arvioidaan 900 000 eläkkeensaajan nettotulojen kasvavan vuonna 2008. Korotus lisää valtion menoja 160 milj. euroa vuonna 2008.

Laskelma: Vuonna 2006 oli Suomessa 421 700 sellaista kansaneläkkeen saajaa, jonka kansaneläke oli enintään 10 000 euroa vuodessa. Keskimääräinen kansaneläke tässä ryhmässä oli 3 840 €/henkilö/vuosi. Tämän eläkepotin kokonaismäärä oli 1 618 milj. euroa vuodessa ja verojen jälkeen 1 300 milj. euroa. Vuonna 2008 voimaan tulleet korotukset kasvattavat summan hieman. Jos 421 700 kansaneläkkeen saajalle maksetaan verottomana 850 €/kk, kokonaismenot ovat 4 300 milj. euroa. Perusturva-aloitteemme nostaisi näiden yhteensä 421 700 kansaneläkeläisen käteen jääviä tuloja 3 000 milj. euroa (4 300 – 1 300). Suomen eläkemenoista vuonna 2006 noin 48 prosenttia oli Kelan, valtion ja kuntien eläkkeitä. Uudistuksesta johtuva lisärahoituksen tarve on perusteltua jakaa tässä suhteessa julkisen ja yksityisen eläkerahoituksen kesken. Tällöin uudistus lisäisi julkisen sektorin nettomenoja noin 1,34 mrd. euroa. Kun lisäksi otetaan huomioon kansaneläkkeisiin vuoden 2008 alussa tehty korotus, on julkisten nettomenojen lisäys noin 1,18 miljardia euroa. Tämä arvio on erittäin karkea. Muun eläkejärjestelmän, verojärjestelmän ja tulonjaon muutoksen kautta heijastuvien vaikutusten ottaminen huomioon edellyttäisi simulointimallien käyttöä.

Sairaus-, vanhempain- ja kuntoutuspäiväraha

Vuonna 2006 maksettiin sairauspäivärahaa kaikkiaan 348 800 henkilölle yhteensä 745,6 milj. euroa. Päiväraha oli siten saajaa kohti keskimäärin 2 137 euroa. Sairauspäivärahasta peritään vero. Jos vero on 33 prosenttia, päivärahasta jäi käteen keskimäärin 1 437 €/kk.

Sairauspäiväraha riippuu työtulojen suuruudesta. Sairauspäivärahaa ei makseta lainkaan, jos työtulot ovat vuodessa alle tietyn euromäärän (esim. vuonna 2008 alle 1 153 €/v).

Kun sairauspäiväraha muutetaan 850 euroksi kuukaudessa verottomana (1 130 euroa verollisena), päivärahan pitäisi olla verottomana vähintään 34 euroa (verollisena noin 45 euroa), kun kuukaudessa on 25 päivärahapäivää. Vuonna 2006 verollinen päiväraha oli keskimäärin 45 euroa. Sellaisia, jotka saivat päivärahaa verollisena alle 40 €/päivä, oli vuonna 2006 sairauspäivärahan saajista noin 30 prosenttia eli noin 105 000 henkilöä.

Vuonna 2006 maksettiin 100 200 äidille päivärahaa yhteensä 636,6 milj. €. Se on 6 6356 €/äiti. Päivärahasta peritään vero. Jos se oletetaan 33 prosentiksi, äideille jäi käteen noin 4 259 euroa. Päivärahaa maksettiin keskimäärin 150 päivältä ja se oli keskimäärin 42,4 euroa päivältä.

Vuonna 2006 maksettiin 48 800 isälle päivärahaa yhteensä 55,8 milj. €. Se on 1 143 euroa isää kohti. Myös tästä päivärahasta peritään vero. Jos se oletetaan 33 prosentiksi, isille jäi käteen 766 euroa. Päivärahaa maksettiin keskimäärin 18,5 päivältä ja se oli keskimäärin 61,8 euroa päivältä.

Kuntoutuspäivärahaa maksettiin vuonna 2006 noin 61 500 kuntoutujalle keskimäärin 36 päivältä yhteensä 62 milj. euroa. Päiväraha oli keskimäärin 26,8 €/päivä.

Yksityiskohtaisten tietojen puuttuessa ei voi esittää luotettavaa arviota, paljonko näiden sairaus-, vanhempain- ja kuntoutusrahojen nostaminen lisäisi julkisen sektorin nettokustannuksia. Karkea arvio on se, että sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan sekä kuntoutuspäivärahan korottaminen vastaamaan 850 euroa verottomana kuukaudessa, lisäisi julkisen sektorin nettokustannuksia 200-300 miljoonaa euroa.

Opintotuki

Opintorahaa maksetaan vuonna 2008 yhteensä 479,1 milj. €. Myös opintoraha on veronalaista tuloa. Opintorahasta korkeakouluopiskelijoiden osuus on 344,4 milj. € ja kun saajia on 203 000, opintoraha on keskimäärin 1 695 euroa opiskelijaa kohti vuodessa. Jos opiskelijan veroprosentiksi katsotaan 15 prosenttia, korkeakouluopiskelijan opintoraha verojen jälkeen on 1 440 € vuodessa, joten valtion nettokustannus on 295 milj. €. Muissa oppilaitoksissa opiskeleville maksetaan opintorahaa yhteensä 134,7 milj. € ja kun saajia on 135 000, heidän opintorahansa on keskimäärin 998 euroa opiskelijaa kohti vuodessa. Verottomana summa on 848 € vuodessa, joten valtion nettokustannus on 114 milj. €.

Opintorahaan 1.8.2008 tulevat korotukset nostavat jatkossa näitä menoja jonkin verran. Opintorahan li—-säksi opiskelijoille maksetaan valtion talousarvioesityksen mukaan asumislisää 271,4 milj. € vuonna 2008. Perusturvaesityksemme toteuttamisen voidaan arvioida poistavan yleensä tämän määrärahan tarpeen.

Opintorahan kuukausimäärää korotetaan 15 prosentilla ja kuitenkin vähintään 16 eurolla 1.8.2008. Korotuksen (15 %) saa 238 400 opiskelijaa ja noin 49 600 opiskelijaa saa opintorahan perusmäärään16 euron korotuksen. Opintorahan ja asumislisän kokonaismäärää korotus lisää valtion menoja vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.

Laskelma: Jos sekä korkeakouluissa että muissa oppilaitoksissa opiskeleville maksetaan opintotukea 850 €/kk kolmea kesäkuukautta lukuun ottamatta, kokonaismenot ovat 2 586 milj. € vuodessa. Valtion nettokustannusten lisäys vuodessa on siten noin 2,1 miljardia euroa (2 586 – 295 – 114 – 80).

Toimeentulotuki

Kunnat maksoivat vuonna 2005 toimeentulotukea 377 000 henkilölle (239 000 kotitaloudelle). Ehkäisevää toimeentulotukea maksettiin 20 000 kotitaloudelle. Valtion osuudet näihin tarkoituksiin maksetaan momentilta 33.60.35″Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin”. Tälle momentille on merkitty menoja valtion vuoden 2008 talousarviossa 211 milj. euroa. Vuonna 2006 toimeentulotuen bruttomenot olivat Suomessa 446 milj. euroa.

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi tueksi, joka auttaa pahimpien talousvaikeuksien yli silloin, kun esimerkiksi työttömyysturva-, eläke- ja sairausturva eivät riitä välttämättömiin menoihin. Perusturva-aloitteemme oleellisimpia vaikutuksia on, että se suurelta osin poistaa koko toimeentulotuen tarpeen. Siitä syystä ja koska toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen tukimuoto, arviota aloitteen vaikutuksista toimentulotukimenoihin ei voida esittää. Jos 850 euron perusturva ja muut SKP:n aloitteessa esitetyt toimenpiteet toteutetaan, harkinnanvarainen toimeentulotuki olisi tarpeen vain harvoissa ja lyhytkestoisissa poikkeustapauksissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut

SKP:n aloitteessa viitataan lisäksi kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalvelujen korottamisesta luopumiseen, maksujen alentamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtenäisen, nykyistä alhaisemman maksukaton säätämiseen. Nämä kannanotot eivät kuitenkaan sisälly varsinaiseen viiden kohdan perusturva-aloitteeseen. Näiltä osin tarvittaisiin myös lisäselvityksiä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon maksukaton kustannusvaikutuksista.

Menojen nettolisäys yhteensä

Kaikkiaan julkisen sektorin nettomenot lisääntyisivät uudistuksen johdosta 3,163 miljardia euroa. Valtaosa kustannuksista aiheutuu kansaneläkeläisten ja opiskelijoiden aseman parantamisesta. Esimerkiksi työttömyysturvaan uudistuksesta aiheutuu verraten vähän lisäkuluja, koska ansiosidonnainen työttömyysturva on jätetty aloitteen ulkopuolelle. Kun uudistus toteutetaan neljän vuoden aikana, menot kasvavat asteittain siten, että vasta viimeisenä vuotena menojen lisäykset ovat täysimääräiset 3,163 miljardia euroa. Tällaisella uudistuksella olisi moni työllisyyttä, hyvinvointia ja ostovoimaa lisääviä välillisiä vaikutuksia, jotka yhtäältä vähentävät valtion ja kuntien sosiaalisia menoja ja toisaalta lisäävät valtion ja kuntien tuloja. Uudistuksen nettokustannukset jäisivät siten vielä edellä arvioitua pienemmiksi.

2. Mistä rahat?

Yhteisö- ja pääomatulojen verotuksen kiristäminen

Vuonna 2006 perittiin pääomatuloveroa luonnollisilta henkilöiltä 1,7 mrd. euroa. Kun verotettava pääomatulo oli 6,3 mrd. euroa, efektiivinen veroaste oli 27 prosenttia. Lisäksi osa pääomatuloista ei tule lainkaan verotuksen kohteeksi. Yrityksiltä kerättiin veroja ja maksuja vuonna 2006 yhteensä 6,0 mrd. euroa. Kun verotettava tulo oli 24,4 mrd. euroa, efektiivinen veroaste oli 25 prosenttia. Luonnollisten henkilöiden pääomatuloverojen ja yritysten tuloverojen yhteismäärä oli siten noin 7,7 mrd. euroa vuonna 2006.

Jos kumpiakin tuloja olisi verotettu esimerkiksi 33 prosentilla, verotulot olisivat lisääntyneet noin 2,4 miljardia euroa vuonna 2006 (luonnollisten henkilöiden pääomatulovero 350 milj. euroa ja yritysten tulovero 2 034 milj. euroa). Verotuottoon vaikuttaa oleellisesti ko. vuoden pääomatulojen määrä ja yritysten verotettavan tulon määrä. Siksi on vaikeata sanoa, paljonko verotulot lisääntyisivät esimerkiksi vuonna 2009, jos veroaste nostettaisiin 33 prosenttiin.

Pörssikaupoista perittävä varainsiirtovero

Pörssiosakekaupoista ei enää peritä leimaveroa (nykyisin varainsiirtovero). Asuntokaupoista peritään varainsiirtoveroa 1,6 % ja omakotitalo- ja kiinteistökaupoista 4 % myyntihinnasta. Pörssivaihto Helsingin Arvopaperipörssissä on nyt moninkertainen valtion vuotuisiin menoihin verrattuna. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2008 menojen kokonaismäärä on 45, 1 miljardia euroa. Pörssivaihto Helsingin arvopaperipörssissä oli 394 miljardia euroa vuonna 2007. Pörssivaihdolle olisi perusteltua määrätä muistakin syystä varainsiirtovero. Jos se olisi vaikka vain 0,5 prosenttia, tuotto olisi noin 2 miljardia euroa. Veron tarkoituksena on myös hillitä spekulatiivisia pääomanliikkeitä, joten tuotoksi arvioidaan tässä 1,5 miljardia euroa.

Varallisuusvero otettava uudelleen käyttöön

Vuoden 2006 alusta lähtien Suomessa ei ole enää peritty varallisuusveroa. Eduskunta päätti vuonna 2005 säätämällään lailla kumota Suomessa pitkään voimassa olleen varallisuusverolain. Varallisuuden verotusta oli sen viime vuosina kevennetty, mutta vielä vuonna 2004 varallisuusveroa perittiin 130 milj. euroa noin 43 000 veronmaksajalta. Varallisuusvero on edelleen käytössä esimerkiksi OECD-maista Ranskassa, Islannissa, Luxemburgissa, Norjassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä.

Varallisuusveron käyttöönotto uudelleen on perusteltua paitsi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden myös varallisuustietojen tilastointitarpeiden kannalta. Jos verotuksen taso säilytettäisiin vuoden 2005 mukaisena, tuotto valtiolle olisi arviolta 150 milj. euroa.

Tulojen lisäys yhteensä

Edellä esitetyt veronmuutokset yli 4 miljardia euroa riittäisivät hyvin kattamaan perusturvauudistuksesta aiheutuvan julkisen sektorin nettomenojen kasvun.

Perusturvauudistuksen vaikutukset
valtion ja kuntien menoihin ja tuloihin vuositasolla

Menotmilj. €

1. Työttömyysturva + 706
– Peruspäiväraha + 134
– Työmarkkinatuki + 572
2. Kansaneläke + 1 180
3. Eräät päivärahat + 250
4. Opintotuki + 2 100
7. Toimeentulotuki – 523
8. Eräiden ryhmien asumistuet (arvio) – 550

YHTEENSÄ + 3 163

Tulot

1. Luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verotuksen nostaminen 30 %:iin verotettavasta tulosta + 350
2. Yritysten tuloverotuksen nostaminen 33 %:iin verotettavasta tulosta + 2 000
3. Varainsiirtovero ulotetaan koskemaan Helsingin arvopaperipörssissä tehtäviä kauppoja 0,5 %:n verolla + 1 500
4. Varallisuusvero + 150

YHTEENSÄ + 4 000

Erikoistutkija Teuvo Junka: