Mervi Grönforsin vappupuhe

Hyvät Toverit!

Me olemme yhteiskuntaluokkamme tiedostavia työläisiä, eläkeläisiä, itsensätyöllistäjiä, opiskelijoita, niska limassa työtä tekeviä palkansaajia. Me kannattelemme ja pyöritämme tätä yhteiskuntaa kukin omalla panoksellamme. Me kasvatamme ja koulutamme lapset, me hoidamme vanhukset ja sairaat. Me leivomme leivät ja rakennamme talot. Me myös korjaamme koneet ja siistimme roskat. Me valvomme, kun herrat nukkuvat. Me nukumme, jos huoliltamme kykenemme. Me maksamme veromme, mutta tulomme riittävät nipin napin elämiseen. Me tunnemme oikeutemme ja voimme vaikuttaa päätöksentekoon, sillä meillä jokaisella on äänioikeus ja me käytämme sitä.

Koronakriisi on näyttänyt luokka-aseman monille, joille se ei aiemmin ollut selvä. Vain harvat ovat voineet valita missä ja kenen kanssa kriisin kohtaavat, pelko sairastumisesta ja epävarmuus hoidon saatavuudesta on valvottanut tovereita. Virus rampautti kapitalistisen järjestelmän ja pudotti varoittamatta työttömyysturvan piiriin joukoittain työntekijöitä yhteiskunnan eri sektoreilta, kun Suomi yllättäen pysähtyi näköalattomaan odottamiseen. Todellisuus ei vastannut odotuksia ja markkinavoimat olivat tilanteessa voimattomat.

Hallituskaudesta toiseen jatkuneen leikkauspolitiikan jäljiltä maa ei ollut varautunut näin syvään kriisiin. Parissa viikossa terveyskriisinä alkanut koronapandemia osoittautui myös talouskriisiksi. Kuntien valtionosuuksien leikkauksien ja sen myötä terveydenhuollon pienentyneiden määrärahojen aiheuttama todellisuus iski esiin mm. tehohoitopaikkojen ja suojavarusteiden niukkuutena. Kuntia ja valtiota huudettiin apuun tahoilta, jotka aiemmin kuuluvasti vastustivat veronkorotuksia ja moittivat julkista sektoria tehottomaksi. Julkiselta sektorilta vaaditaan kriisissä vastuunkantoa, vaikka noususuhdanteessa osallistumis- ja veronmaksuhalua ei ole ollut.

Tämän kriisin aikana julkinen sektori on kannatellut yksityistä. Herrat kabineteissaan ovat voivotelleet, mutta työläiset ovat tehneet yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset työnsä. Poikkeusoloissa on jopa huomattu työläisiä kehuilla kannustaa, silti koronakaaoksen ohella käydyissä palkkaneuvotteluissa kannusteeksi on tarjottu lähinnä työehtojen heikennyksiä. Kapitalismin kasvot ovat julmat, edes kriisin keskellä työntekijällä ei ole arvoa kuin lisäarvon tuottajana. Valtion miljardituesta huolimatta yt-neuvottelut lomautus- ja irtisanomisuhkineen lankesivat työntekijöiden niskaan.

Me työläiset emme unohda kulunutta kevättä koronakriiseineen, poikkeustiloineen ja tukipaketteineen. Muistamme koronavuonna jaetut osingot ja lomautukset. Emme unohda kapitalismin maahan polkemaa palkkatasa-arvoa ja kamppailua paremman tulevaisuuden puolesta. Me tarvitsemme ruokaa sekä kodin ja koulutuksen, terveyspalveluita ja kulttuuria, mahdollisuuksia harrastaa ja levätä. Meillä on oikeus terveellisiin työoloihin ja oikeudenmukaiseen palkkaan. Me vaadimme yhteiskuntaa huolehtimaan heikoimmistaan!

Me olemme talkoomme tehneet. Olemme pesseet käsiämme, pitäneet elintarviketuotannon käynnissä ja kaupat auki, olemme hoitaneet sairaitamme, vanhuksiamme ja lapsiamme. Me olemme pysyneet kotona ja auttaneet läheisiämme. Olemme taistelleet virusta vastaan ja teemme edelleen voitavamme sen jyllätessä. Mutta me kamppailemme sen lisäksi kapitalismia ja riistoa vastaan. Suomessa liian moni lapsi, nuori ja aikuinen elää jatkuvasti tilapäiseksi tarkoitetun toimeentulotuen piirissä. Eriarvoistuminen on syventynyt ja se jatkuu, ellei siihen puututa. Tarvitaan muutos.

SKP:lla on ratkaisu koronakriisistä aiheutuvaan rahapulaan. Hallitusohjelmaan kirjattuun hävittäjähankintaan varatut miljardit voidaan poliittisella päätöksellä siirtää koronasta aiheutuvien sosiaali- ja terveyskulujen kattamiseen. Asevarustelun ja sotaharjoitusten kuluja leikkaamalla saadaan huomattava määrä varoja hyvinvointipalveluihin ja koulutukseen. Huomionarvoista on, että sotaharjoitusten ja asevarustelun aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät vain vähentämällä varustautumista ja sodan harjoittelua. Ympäristökriisin hillitseminen vaatii kaikenlaisten päästöjen vähentämistä, luonto reagoi myös sotatoimien tuottamiin myrkkyihin ja sodissa kärsivät ihmiset ovat osa luontoa. Siirtymällä sotaisasta turvallisuuspolitiikasta rauhanpolitiikkaan lisätään ihmisten hyvinvointia kansainvälisesti.

Työttömyyteen voidaan löytää ratkaisuja työtä jakamalla ja työkyvyttömien työhakijoiden eläkepäätöksillä. SKP:n aloite 6 tunnin työpäivästä ansiotasoa alentamatta on otettava vakavasti ja sitä on ryhdyttävä toteuttamaan. On täysin mahdollista muuttaa tulonjakoa tasapuolisemmaksi ja maksaa osa voitoista työntekijöille reiluna palkkana pienentäen vastaavasti maksettavien osinkojen määrää. Lyhyempi työaika tuo lisää työpaikkoja, toteutetuissa työaikakokeiluissa sen on myös todettu lisäävän tuottavuutta. Lisääntyvä vapaa-aika parantaa työntekijöiden elämänlaatua ja hyvinvoiva työntekijä on koko yhteiskunnan etu. Työläinen tekee työtä elääkseen, hän ei elä tehdäkseen työtä.

Suomalainen universaali syyperustainen sosiaaliturvajärjestelmä on sekava kokonaisuus. Kansalaisen ei ole helppo tietää, mitä apua hän voi saada, miten ja mistä apua voi hakea. Koronakriisin entisestään kärjistämiä terveys- ja varallisuuseroja on systemaattisesti kavennettava. SKP esittää 1200 euron kuukausittaista verotonta perusturvaa kaikille maassa vakituisesti asuville täysi-ikäisille, jotka eivät muutoin saa riittävää toimeentuloa. Vastikkeeton ja syyperusteinen perusturva on maksettava Kelasta ja sidottava indeksiin. Esitetty uudistus voidaan rahoittaa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta. Perusturvan uudistamisessa on kyse perusoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta. Kaikilla tulee olla oikeus riittävään toimeentuloon.

Toverit!

Tänä keväänä meillä on poikkeuksellinen Työväen Vappu, jonka perinteistä joudumme tinkimään hiukan. Koko kansaa koskettavalle työväenjuhlalle on leimallista kansanvaltaisuuden, luokkatietoisuuden ja joukkovoiman korostuminen. Näyttävät vappumarssit ja poliittiset vappujuhlat ovat työväen vapun tärkeimpiä perinteitä. Vappuna muistetaan myös aatteensa puolesta taistelleita tovereita.

Poikkeusoloissa me valtaamme puhujalavat somessa ja liput liehuvat siellä missä se on mahdollista. Tervehdimme tovereita virtuaalisesti ja liikkumisrajoitusten puitteissa muistamme aatteensa puolesta taistelleita tovereita. Työväen Vappu on meidän aikamme tuoda esiin yhteiskunnallisia vaatimuksia ja sosiaalisia epäkohtia. Tasa-arvo, demokratia ja rauha ovat tämänkin vapun keskeisiä teemoja.

Me vaadimme kapitalismin kaatumista ja tavoittelemme sosialistista Punaista aamua. Luokkataistelu on nyt ajankohtaisempaa kuin koko oman elämäni aikana. Liput liehuen ja aatteenpalo silmissä me jatkamme kamppailua kohti parempaa huomista ja inhimillisempää maailmaa, jossa rauha, ystävyys ja solidaarisuus voittavat riistäjän ruoskan.

Hyvät toverit!

Poikkeustilasta ja valmiuslaista huolimatta toivotan Teille voimia kasvattavaa Työväen Vappua!