logo
    • Etusivu
    • Kampanjat
      • Ympäristö
      • Rauha
      • Perusturva1500
      • Parempi työaika
    • Puolue
      • Suomen kommunistinen puolue r.p.
      • SKP:n puolueohjelma
      • SKP:n säännöt
      • Asiakirjat
      • Puolueen johto
      • SKP:n valtakunnalliset työryhmät ja vetäjien yhteystiedot
      • Piirijärjestöt
      • Nuoret
      • Puolueen historia
    • Tapahtumat
    • Jäseneksi
    • Lahjoita
    • In English
    • På svenska
    • Etusivu
    • Kampanjat
      • Ympäristö
      • Rauha
      • Perusturva1500
      • Parempi työaika
    • Puolue
      • Suomen kommunistinen puolue r.p.
      • SKP:n puolueohjelma
      • SKP:n säännöt
      • Asiakirjat
      • Puolueen johto
      • SKP:n valtakunnalliset työryhmät ja vetäjien yhteystiedot
      • Piirijärjestöt
      • Nuoret
      • Puolueen historia
    • Tapahtumat
    • Jäseneksi
    • Lahjoita
    • In English
    • På svenska

    Maailmako muuttuu, mutta tavat eivät!

    Ajankohtaista
    1.5.2015 - 21:23
    SKP
    kuva SKP arkisto
    Arjo Suonperä

    Vaalivoittonsa jälkeen Keskustan Sipilä antaa ymmärtää jonkin muutoksen olevan tapahtumassa ja yrittää pönkittää sitä peräti yhteiskuntasopimuksesta puhumalla.

    Yhteiskuntasopimus edellyttäisi kuitenkin kaikkien kansalaisryhmien neuvotteluja ja yksimielisyyttä, mutta Sipilä pitäytyy vain entiseen tapaan eli neuvotteluihin isojen eduskuntapuolueitten johtajien ja eräitten merkittävimpien etujärjestöjohtajien kanssa. Termi on siis aivan väärä ja harhaanjohtava, koska entisenlainen syrjintä tuntuu jatkuvan, vain eliitin kokoonpano on hieman muuttumassa.

    Keskusta haluaa tietenkin pelastaa vanhasta kuntien virkamiesorganisaatiosta mahdollisimman suuren osan, koska merkittävä osa siitä on maakunnissa virastaan kiitollisuudenvelassa ollen sivutoiminaan hoitanut kepun puoluetehtäviä ja osaltaan luonut edellytykset kepun vaalivoitolle.

    Stubbin kokoomusjohtoiselta hallitukselta keskusta saa perinnöksi kaikki entiset suuret ongelmat, joiden kasvua kokoomus apupuolueineen on viime kaudella todella kiihdyttänyt, vaikkei tietenkään sitä viakseen tunnustanut.

    Yhä suuremmalla osalla ihmisistä Suomessa menee monessa mielessä huonosti, vaikka pienellä eliitillä saattaa pyyhkiä todella hyvin, eihän ruotsalaispääoman Nordea pankinkaan voitto viime tuloskaudella kasvanut kuin 30 %:a. Suomalaiset tahkoavat rahaa ulkomaisille kapitalisteille.

    Suomalaisen yhteiskunnan tulot, kun ne pohjautuvat lähinnä verotukseen tai yhteiskunnan omaisuuden myyntiin, eivät riitä menojen kattamiseen puhumattakaan, että hyvinvoinnin palveluja voitaisiin yhteiskunnan taholta lisätä.

    Kokoomus ja muut viime hallituksen puolueet ovat antaneet Suomen verovarojen ja työn virrata ulkomaille kovalla vauhdilla. EU:n vapaakaupan ja vapaaseen kilpailuun perustuvan markkinatalouden, joka on ainoa EU:n perusarvo, ansiosta suomalaisten työpaikat ovat jatkuvasti supistuneet, kun niitä on siirretty ulkomaille tai ulkomaisen kilpailun tai suomalaisten yrittämisen kiinnostuksen loppumisen vuoksi lopetettu Suomesta. Tämä on aiheuttanut ja ylläpitää massatyöttömyyttä, maassahan on yli 300.000 työtöntä. Ulkomaiset yritykset siirtävät jatkuvasti voittojaan ja Suomesta halvalla ostamiensa yritysten varallisuutta pois Suomesta. Lisäksi ulkomailta tuodaan Suomeen halpatyövoimaa työtä tekemään ja murentamaan suomalaista työmarkkinapolitiikkaa ja työehtosopimusjärjestelmää.

    Historiasta tiedämme, kuinka työmarkkinakysymyksissä kepu on tavannut olla työnantajia ja kokoomusta paavillisempi halussaan heikentää työehtosopimuksia ja ammattiliittojen merkitystä. Tuskinpa Sipiläkään on tapoja siinä suhteessa muuttanut.

    Toinen suuri pohjaton aukko, minne suomalaisten verorahat katoavat ja aiheuttavat tarpeen puhua yhteiskunnan palvelusten leikkaustarpeista ja kestävyysvajeesta, on EU:n ja sen pankkiunionin jäsenyydestä johtuvat suorat ja välilliset menot ja kustannukset sekä takausvastuut. Viime vuonna Suomen pelkkä bruttojäsenmaksu EU:lle nousi jo yli 2 miljardin euron. Voidaan ihmetellen sanoa, että Suomi joutui yksityispankeilta korkoa maksaen lainaamaan lisää rahaa voidakseen maksaa tällaiset jäsenmaksut. Suomella ei ole varaa tällaiseen jäsenyyteen.

    Satoja miljoonia kului EU:n palkka-armeijan Suomen osaston ylläpitoon oman maan eurooppalaisittain hyvin ison armeijan ylläpidon ja varustelun lisäksi. Ehtiipä Suomi jatkuvasti lahjoittaa Viron armeijallekin tämän tästä erilaista varustusta ja kouluttaa sitä ilmaiseksi.

    Muut EU:sta johtuvat välilliset menot ovat satojen miljoonien vuosiluokkaa ja kasvamaan päin. Koko ajan kasvavan EU:n säädösviidakon käännöskulut, säädösten voimaan saattaminen ja valvonta, että säännöksiä noudatetaan, maksavat myös vuosittain kymmeniä miljoonia. Niinikään virkamieseliittimme reissaaminen EU:n erilaisissa kokouksissa ja sen toiminnan tulkkaus – käännös, matka- ja palkkakulut ovat vuosittain vielä suuremmat ja huomattava osa yhteiskunnan virkamiesten palkkakuluista kohdistuu siihen, että nämä seuraavat ja valvovat EU:n säännösten voimaansaattamista ja noudattamista.

    EU:n liittovaltiokehitystä ajetaan koko ajan sisään kuin käärmettä pyssyn piippuun.

    Suomen tuonti EU-alueelta on jo viidettä vuotta ollut sinne vientiä suurempaa, joten kokonaisuutena tarkastellen vapaakaupassa Suomi koko ajan häviää tullien ja maksujenosalta.

    EU:lla on myös mahdollista jälkikäteen vielä korottaa jäsenmaksuvelvollisuuksia katsomalla ja päättämällä, että todellinen pakollinen ja hyväksyttävä EU:n jäsenmaksuilla katettava meno onkin muodostunut budjetoitua suuremmaksi.

    Kun EU käy ja jatkaa kallista kauppasotaansa Venäjää vastaan ja Ukrainan oikeistohallinnon tukemista ja varustamista, on odotettavissa, että Suomen jäsenmaksu EU:lle tulee jo tästä syystä kasvamaan merkittävästi, jos jäsenmaksuperusteita ei neuvotella pienemmiksi.

    EU:n pankkiunionin pystyssä pitäminen ja ahneitten EU-pankkiirien ja pääomasijoittajien pelastaminen lainoja antamalla on tullut Suomelle kalliiksi, liki miljardi on jo sijoitettu rahaa ja takausvastuita ropissut huolestuttavia määriä. Yleisesti on tiedossa, ettei esimerkiksi Kreikka koskaan pysty velkojaan takaisin maksamaan.

    Sipilä pyrkii kyllä rajoittamaan Suomen maksuja EU:lle ja ulkomaille, mutta keinot ovat hämärän peitossa, lähinnä ovat tulleet esiin pyrkimykset, ettei lisälainoja tai –tukia enää ulkomaille annettaisi, mutta se linja ei koskisi jäsenmaksuja ja välillisiä EU-menoja.

    Kunnollisten työpaikkojen kasvava puute ei korjaannu vapaan kilpailun ja kapitalismin ideologian ajamisella. Se on jo vuosikymmeniä nähty. Eihän yksityissektorilla ole velvollisuutta perustaa uusia työpaikkoja tai edes entisiä Suomessa säilyttää. Sipilän puheet 200.000 uuden työpaikan synnystä ovat pitkälläkin tähtäimellä epäuskottavia, jos ne perustuvat vain uskoon, että yksityissektori ne luo ja vielä EU:n vapaan kilpailun oloissa.

    Pitkäjänteistä uusia kunnon työpaikkoja tuottavaa toimintaa pystyy käytännössä ajamaan vain yhteiskunta perustamalla itse omaa tuotantoaan kannattaville aloille, tai siirtämällä kannattavien tiettyjen alojen toiminta pääosin yhteiskunnan johdettavaksi, kuten energiateollisuus, lääketeollisuus, pankki- ja rahoitustoiminta, apteekit, terveyden- ja sairaudenhoito jne.

    Nykyinen kaavoihinsa kangistunut kokoomuksen toiminta, jossa kaikki vähänkään tuottava toiminta halutaan siirtää ja läänittää pois yhteiskunnalta yksityissektorin markkinaperiaatteilla hoidettavaksi, tai estetään yhteiskuntaa perustamasta omaa tuottavaa tuotantoaan, merkitsee palvelujen ja toimitusten epävarmuutta, hintojen kohoamista ja valtion tulojen näivettymistä. Yksityistämisellä pyritään murentamaan työehto- ja virkaehtosopimusten merkitys ja teettämään näitä entisiä kunnan ja valtion töitä järjestäytymättömällä halpatyövoimalla ja ulkomaisella työvoimalla, jonka seurauksena veronmaksajien ja kuluttajien kustannukset vain kasvavat, ei vähiten kohoavien sosiaalimenojen johdosta. Esimerkkinä tästä ay-liikkeen vastaisesta ja palkanalennuksiin sekä työehtojen huononnuksiin tähtäävästä toiminnasta voidaan mainita Espoon kokoomusjohdon pyrkimykset ulkoistaa suuri osa Espoon omasta työvoimasta.

    Yhteiskunnan hoitamien palvelujen yksityistämisessä on kapitalismin ideologian lisäksi kyse raadollisesti kahdesta asiasta: saada jaettua voitontekomahdollisuuksia ”kaverin kaverin” yritykselle, joka kiitollisuuden velasta olisi valmis taloudellisesti tukemaan yksityistäjäpuolueen vaalikassaa. Toisena tavoitteena yksityistämisessä on pyrkimys heikentää julkisella sektorilla varsin vahvan ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa ja päästä eroon näitten työ- ja virkaehtosopimuksista, kun yksityissektorin yrittäjät voisivat heikohkon minimipalkkajärjestelmän oloissa käyttää halpatyövoimaa tai ulkolaista työvoimaa, jotka eivät ole järjestäytyneitä ammattiliittoihin. Tämä merkittävä työmarkkinatavoite julkisessa keskustelussa näyttää säännönmukaisesti unohtuvan.

    SKP:n viime vaaleissakin esittämät keskeiset tavoitteet: uusia kunnon työpaikkoja, toimiva perusturva kaikille ja tärkeimpänä nykytilanteessa rauhaa sotimisen sijaan, ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Yhteiskunnan on itse ryhdyttävä perustamaan työpaikkoja luovaa toimintaa, joka samalla tuo yhteiskunnalle tuloja, koska veroja kiristämällä ei enää selvitä. Isojen pääomatulojen verotusta tehostettava ja saatava ne kunnallisverotuksen piiriin, vapaamatkustajia ei ole varaa pitää. Rahan jakaminen EU:lle ja muihin ulkomaisiin hankkeisiin verovaroista on saatava olennaisesti pienenemään, Suomella ei ole varaa lihottaa ulkomaisia kapitalisteja ja keinottelijoita ja samalla laiminlyödä omien kansalaistensa hyvinvoinnista huolehtiminen, kuten viime hallituskaudella meneteltiin. Vapaata kilpailua ja vapaakauppaa investointisuojineen ei saa laajentaa EU:n ja USA:n välisillä TTIP ym. sopimuksilla. Suomalaiset yrityksetkin tarvitsevat yhteiskunnalta suojelua ulkomaista liian vapaata kilpailua vastaan. 1.200,- euron nettokuukausiturva kaikille sitä tarvitseville, on välttämätön ja järkevä toimi, jolla yhteiskunnan tulee huolehtia ihmisistä, joille se ei ole pystynyt järjestämään työtä tai toimeentuloa muutoin.

    Vanha historiallinen totuus on, että kun kapitalistinen järjestelmä ei kykene antamaan työtä ja toimeentuloa kansalle, vaan syntyy massatyöttömyyttä ja pulaa kaikesta, ratkaisukeinona on helposti sota, joka kääntää huomiota pois sisä- ja talouspoliittisista ongelmista ja ennen kaikkea antaa lisää ja keskittää valtaa hallitsevalle eliitille. Tällöin on helpompaa pitää kurissa myös niskuroiva ammattiyhdistysliike ja sen työehtosopimuksetkin.

    USA:n ja EU:n Ukrainan klassisten sisäisten erimielisyyksien varjolla käynnistämä ja tukema kauppasota Venäjää vastaan uhkaa todella karata käsistä isoksi eurooppalaiseksi sodaksi, jossa amerikkalaisten isojen kapitalistien kilpailijoina olevien kapitalistien asemia murskataan pois tieltä. Se on samalla esimerkki siitä, ettei markkinatalouden eli kapitalismin nimiin vannominen tarkoita solidaarisuutta edes toisia kapitalisteja kohtaan. Kapitalismissa valtion koneistoa voidaan käyttää ”kaverin kaverin” yrityksen hyväksi tuhoamalla sen kilpailijat, jotka eivät kuulu samaan ”kaverijoukkoon”.

    Suomen olisi kiireesti ymmärrettävä, ettei ole mitään järkeä pienen valtion antaa isolle naapurille jatkuvasti perusteita sotilaalliselle voimankäytölle liittoutumalla Nato:n ja EU:n palkka-armeijan kanssa hyökkäysvalmiuteen Venäjää vastaan ja sanallisilla julistuksillaan ja mustamaalauksillaan provosoida naapuria vastatoimenpiteisiin. Salaa eduskunnalta viime syksynä Englannissa Naton kanssa tehty ns. isäntämaatukisopimus, joka antaa Naton komentajalle kaiken päätäntä- ja tulkintaoikeuden, milloin ja miten Suomea voidaan käyttää Naton hyökätessä Venäjälle, tekee Suomesta Venäjälle julkisen vihollismaan, jonka hyökkäystä on aihetta epäillä koko ajan ja toimia sen mukaan. Tuo sopimus ei suinkaan tuo Suomelle suojaa sotaa vastaan, vaan tuo sodan lähemmäksi. Sopimus tekee lisäksi suomalaisista maksajia kuluista, jotka Naton armeijalle aiheutuu, jos se käyttää Suomea tukikohtinaan. Mistä ne miljardit sitten otetaan, muuten kuin kansalta leikkaamalla lisää pois siitä hyvästä, että muutama lyhytnäköinen poliitikko sai hetkeksi nimensä julkisuuteen ja näkyvyyttä eduskuntavaaleihin. Isäntämaatukisopimuksesta tulisi pikaisesti irrottautua. Emme halua USA:n sillanpäävaltioksi hyökkäykselle Venäjää vastaan.

    SKP

    Uusimmat artikkelit

    norjatiikeri
    3.1.2026
    SKP:n poliittinen toimikunta

    Yhdysvaltojen hyökkäys tuomittava!

    Yhdysvaltojen hyökkäys Caracasiin ja Venezuelan presidentin kaappaaminen ovat törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus ja osoittavat, ettei Yhdysvallat kunnioita itsenäisten v

    Punaisen tähden loisteessa kohti rauhaisampaa vuotta 2026!
    19.12.2025
    Tiina Sandberg

    Punaisen tähden loisteessa kohti rauhaisampaa vuotta 2026!

    Kuvituskuva vauva ja lelut Kuva Petra Packalén
    11.12.2025
    SKP

    Lasten hyvinvointi ei ole kuluerä – Kommunistit vaativat lapsilisien ulottamista 18 ikävuoteen asti

    586879655 1254933930002960 2517850894478525094 n
    9.12.2025
    skp:n keskuskomitea

    Oikeus uhrataan suurvaltapolitiikalle

    20220515 DSC 0167 0
    24.11.2025
    skp:n keskuskomitea

    Rahat soteen, ei sotaan

    Yhteystiedot

    SKP:n toimisto
    Osoite: Viljatie 4 B 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: (09) 7743 8150
    Sähköposti: 

    european left logo

    SKP on Euroopan Vasemmistopuolueen jäsen.
    www.european-left.org
    www.european-left.org/manifesto/

    youtube

    Copyright 2026 © SKP | Tietosuojaseloste