Luokkataistelun narratiivi

Suomen kommunistisen puolueen Oulun piirijärjestö järjesti perjantaina 17.toukokuuta Aleksin kulmassa tilaisuuden “Suomi, EU, Kiina – kysymys globaalista luokkataistelusta”.

Tilaisuudessa SKP:n EU-vaaliehdokas Jyrki Hyvölä, Tiedonantajan kolumnisti Jokke Koivistoinen ja SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen loivat perspektiiviä niin kansalaisyhteiskunnalle, kansainväliselle kommunistiselle liikkeelle kuin SKP:lle.

Oulun piirin piirisihteeri Matti Aalto avasi tilaisuuden toteamalla, että on vuosisadan tärkein asia, miten Kiina kehittyy.

– Olemme kommunistinen puolue emmekä totuuskomissio. Kysymys siitä, onko Kiina sosialistinen vai ei, ei ole tänään keskeisintä. On ymmärrettävä, että sata vuotta sitten sosialismi määriteltiin eri tavalla kuin mitä kiinalaiset sen tänään tekevät, väitti Matti Aalto.

Kiinalaiset kategoriat

Tiedonantajan uusimmasta numerosta voi lukea kolumnisti Jokke Koivistoisen jutun Kiinasta ja presidentti Xi Jinpingin kirjasta “Kiinan hallinto”. Koivistoinen oli laatinut neljä erilaista kategoriaa suhteestamme Kiinaan.

– Löydän itseni “Kiinan vakaat ystävät” -kategoriasta. Minulle se tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että hyväksyn sen, että Kiinaa hallitsee kommunistinen puolue, joka muokkaa marxilaisuutta Kiinan olosuhteiden mukaan. “Kiinan kohtuulliset ystävät” ymmärtävät hyvin, että Kiina on saavuttanut maailmassa merkittävän aseman kehittämällä sosialismin saavutuksilla ja antavat tälle tukensa. “Kiinaan epäluuloisesti suhtautuvat” muodostavat suurimman kategorian, koska Kiina on mullistanut koko maailman ajatukset sosialismin opillaan ja johdattanut maan huimaan vaurauden kasvuun. “Kiinaan patologisesti suhtautuvien” kategoriaan kuuluvat ihmiset, jotka eivät halua keskustella Kiinasta vaan suhtautuvat Kiinaan joko vihamielisesti tai pelokkaasti – täysin irrationaalisesti, listaa Koivistoinen

Tehtävämme on muuttaa maailmaa

Kommunistit niin Kiinassa kuin Suomessa jakavat yhteisen marxilaisen päämäärän – maailman muuttamisen. Oulun keskustelussa luokan ja luokkataistelun käsitteitä avattiin.

– Meille, kommunisteille ei riitä kaiken teoria ja yhteiskunnan selittäminen. Meille ei ei riitä Tiedonantajan lukeminen. Me haluamme ottaa lehden katutyöhön työvälineeksi ja kutsua toverit mukaan epäkohtiin ja muuttamaan maailmaa, sanoo SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen

– Luokkataistelu on aina kansainvälinen kysymys ja kysymys solidaarisuudesta. Mun mielestä meidän, kommunistien yksi perustehtävistä kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöllisen politiikan tekemisen voimistaminen vastavoimana kärjistyneelle leikkauspolitiikalle, voimistuneelle oikeistohegemonialle, rasismille ja fasismille, tiiviisti Väisänen

Väisäsen mukaan kommunisteja yhdistää globaalisti politiikkakäsitys, jossa hyvässä yhteiskunnassa demokratiaan osallistutaan erilaisista lähtökohdista.

– Taistelussa kohti sosialismia me kommunistit teemme aloitteita meitä itseämme laajemmasta edistyksellisten voimien kokoamiseksi. Olemme perusluonteeltamme rintamanrakentajia. Nyt onkin viisasta alkaa valmistella uutta radikaalia vasemmistolaista, edistyksellistä ja feminististä yhteisrintamaa ja järjestöä, joka voisi taistella myös parlamentaarisesta vallasta seuraavaksi jo tulevissa kunta- ja sotevaaleissa 2020, ideoi Väisänen

– Kysymys luokasta on suuresti kysymys omistamisesta ja osallistumisesta. Me kommunistit omistamme vain oman työläisen osaamisemme, kättemme saavutukset ja taitomme. Porvarikapitalistit omistavat pääomia ja kulttuurin, jolla rikkauksia synnytetään spekuloimalla. Omilla osaamisillamme, työllämme me kommunistit haluamme muuttaa maailmaa ja vapauttaa työläiset työn sortavista rakenteista. Samalla haluamme korostaa työn merkitystä todellisena kestävänä perusturvaa luovana toimintana vaihtoehtona passiivisille aloitteille perustulosta ja kansalaispalkasta, sanoo Väisänen

Bricks ja EU

SKP:n EU-vaaliehdokas Jyrki Hyvölä on oululainen sähköasentaja. Tilaisuudessa Hyvölä konkretisoi luokkataistelun kysymyksiä vertailemalla BRICKS-maiden ja EU:n realiteetteja. Hyvölän alustuksessa liikuttiin nopeasti Intiasta Tallinnan tunnelin, Brasiliasta Jäämeren radalle ja Venäjälle pitkin kiinalaista Silkkitiehanketta.

– Me tunnemme jonkun verran EU:ta ja Eurooppa politiikkaa, mutta BRICKS-maiden politiikka on meille varsin tuntematonta, vaikka sen vaikutukset mm. suomalaiseen arkeen ovat merkittävät. Viime aikoina olemme joutuneet kohtaamaan mm. Belt and Road eli Silkkitiehankkeeseen liittyviä investointeja täällä pohjoisessa (Jäämeren ratahanke) ja Helsinki-Tallinna tunnelin hankkeen etelässä. Onko Jäämerenrata kannatettava? Kysyy Jyrki Hyvölä.