Lausunto Äänioikeusikärajatyöryhmän raportista
Suomen kommunistinen puolue kannattaa nuorten vaikutusmahdollisuuksien laajentamista ja suhtautuu myönteisesti kokeiluun äänioikeusikärajan alentamisesta 16 vuoteen kuntavaaleissa. Samalla SKP korostaa, että äänioikeusikärajan alentaminen ei sellaisenaan turvaa nuorten äänestysaktiivisuuden ja muun poliittisen vaikutuksen lisääntymistä. Nuorten äänen kuulemiseksi tarvitaan monia muitakin toimia demokratian laajentamiseksi.
Äänioikeusikärajatyöryhmän raporttiin kootut tiedot osoittavat, että nuorten äänestysprosentti jää Suomessa nykyisin 10 – 15 prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä alhaisemmaksi. Lisäksi on nähtävissä, että äänestysaktiivisuus ei enää kasva iän myötä, kuten aiemmin. Toisaalta suurin osa nuorista on kiinnostunut monista poliittisista kysymyksistä ja pyrkii vaikuttamaan asioihin muun muassa kansalaistoiminnalla.
Äänestysaktiivisuuden aleneminen ei ole vain ikäkysymys. Siihen ovat vaikuttaneet monet poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset. SKP pitää puutteena äänioikeusikärajatyöryhmän raportissa sitä, että laajasti koettua politiikan vaihtoehdottomuuden ongelmaa ei ole tarkasteltu raportissa laajemmin. Uusien vaihtoehtojen esille pääsyä on vaikeutettu keskittämällä poliittisen toiminnan julkiset tuet vain eduskuntapuolueille ja rajoittamalla valtamediaan pääsy lähes pelkästään eduskuntapuolueisiin. Tämä antaa nuorille yksipuolisen kuvan politiikasta ja vaihtoehdoista. Kuvaa vinouttaa myös liike-elämän hämärä rahoitus.
SKP:n mielestä valtioneuvoston esitykset äänikynnyksestä ja vaaliliittojen kieltämisestä ovat omiaan voimistamaan kehitystä, joka keskittää valtaa nykyisille eduskuntapuolueille ja kaventaa uusien vaihtoehtojen esiin pääsyä. Tämä vaikuttaa kielteisesti myös nuorten äänestysaktiivisuuteen.
Äänioikeusikärajatyöryhmän raportin tiedot osoittavat, että äänestysaktiivisuus on selvästi korkeampi paremmin ansaitsevien ja enemmän koulutettujen keskuudessa. Erityisen alhainen aktiivisuus on ollut vain perus- ja ammatillisen koulutuksen saaneiden nuorten miesten keskuudessa. Tällä on epäilemättä yhteys nykyisen politiikan sisältöön, joka on palvellut lähinnä hyvätuloisia ja suuria yhtiöitä. Samalla koulutustaustan vaikutus äänestysaktiivisuuteen korostaa tarvetta kehittää yhteiskuntaopetusta ja demokratiaa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tätä opetusta ei saa rajata vain nykyisten eduskuntapuolueiden esittelyyn.
Raportissa todetaan, että nuorisovaltuustoja, nuorisofoorumeja, lasten parlamentteja ja muita vastaavia osallistumisen muotoja on nykyään noin 200 kunnassa. Lisäksi kouluissa on oppilaskuntia, mutta niitä ei ole vielä kaikissa oppilaitoksissa. SKP pitää tärkeänä nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä niin, että ne perustuvat nuorten itsenäiseen osallistumiseen ja päätöksentekoon ja että niille turvataan myös resursseja vaikuttaa nuoria koskeviin ratkaisuihin.
Äänioikeusikärajatyöryhmän raportissa painotetaan nuorten painoarvon lisäämistä kunnallispolitiikassa. Raportissa sivuutetaan kuitenkin se, että kunnanvaltuustojen reaalista päätösvaltaa on kavennettu ja parhaillaankin kavennetaan muun muassa valtion rahoitusosuutta supistamalla, kilpailuttamisella, kuntayhtymillä, yhtiöittämisellä, yksityistämisellä ja myös valtaa keskittävillä suurilla kuntaliitoksilla.
SKP esittää, että äänioikeusikärajatyöryhmän raportin jatkotoimissa selvitetään laajemmin uusia osallistuvan demokratian muotoja ja niiden kokeilemista. Esimerkiksi osallistuva budjetoiminen, jossa asukkaat voivat suoraan vaikuttaa asuinalueensa kehittämistä koskeviin kunnallisiin ratkaisuihin, voisi tarjota monia mahdollisuuksia nuorten ja heidän järjestöjensä aktiivisuudelle. Sama koskee kansalaisaloitteiden ja kuntalaisaloitteiden kehittämistä, kunnallisia kansanäänestyksiä, vaaleilla valittavia kunnanosavaltuustoja, kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemista, julkisten tilojen tarjoamista maksutta muun muassa nuorisojärjestöjen käyttöön jne. SKP kannattaa myös nuorisojärjestöjen valtionavustusten lisäämistä, mutta ei pidä oikeana Äänioikeusikärajatyöryhmän raportissa mainittua järjestöjen valtionavustusten tukiperusteiden kytkemistä vaaleja ja äänestämistä koskevaan tiedotustoimintaan.
SKP:n poliittinen toimikunta 26.10.2010: