Lakiesitys ei poista nollatuntisopimusten ongelmia

Työsuhteiden epävarmuus lisää ihmisten taloudellisia ongelmia ja syö jaksamista. Silpputyö lisääntyy ja tutkimusten mukaan suurin syy osa-aikatyön tekemiseen on se, että kokoaikaista työtä ei ole saatavilla. Jos kunnat ja valtio eivät tartu työllisyyden ja toimeentulon edistämisessä aloitteellisesti toimeen, jatkuu työntekijöiden pompotus. Lisäksi irtaantuminen tilanteesta, jossa ihmisillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin ottaa vastaan huonosti palkattua silpputyötä elannon saamiseksi, vaikeutuu. Ja siitä odotetaan työläisen olevan vielä kiitollinenkin.

Hallituksen esitys työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta – jonka perusteluksi on esitetty pyrkimys täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa – ei täytä sille asetettuja tavoitteita.

– Muutosesitys uhkaa heikentää työntekijöiden asemaa. Hallitusohjelman mukaan työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään. Lakiesityksessä asiaa on kuitenkin lähdetty viemään väärään suuntaan. Työntekijöiden aseman vahvistamisen sijaan säännöstekstissä painottuu yrittäjyyden statuksen puolustaminen, toteaa SKP:n varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalo.

Myös työntekijäkeskusjärjestöt SAK ja STTK arvostelevat lakiesitystä siitä antamissaan lausunnoissa ja vaativat sen valmistelun jatkamista hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.

– Yritykset ovat viime vuosina pyrkineet entistä enemmän teettämään työtä erilaisilla toimeksianto- ja kumppanuussopimuksilla työsuhteiden sijaan ja ajaneet ihmisiä pakkoyrittäjiksi, jotta työsuhteellisia koskevien käytäntöjen ja työehtosopimuksen noudattamiselta voitaisiin välttyä. Tähän on vastattava kunnolla. Työsuhteisiin tarvitaan lisää varmuutta ja työnantajien sopimustekniset kikkailut työehtojen ja ay-joukkovoiman musertamiseksi on estettävä, kiteyttää Mäntysalo.

– Työllisyyspoliittiseksi tavoitteeksi on asetettava uusien kokoaikaisten työpaikkojen luominen kunnollisella, elämiseen riittävällä palkalla. Ei pidä unohtaa, että kokoaikaisuudesta poikkeavia työsuhteitakin tarvitaan ja ne sopivat osalle ihmisistä hyvin. On päästävä kuitenkin eroon siitä, että pätkä- ja osa-aikatöihin joutuu siksi, kun muutakaan ei ole tarjolla.

Nollatuntisopimuksista eroon

Eduskunnassa käsiteltiin kesäkuussa myös uutta työehtodirektiiviä, jolla tähdätään nollatunti- sekä osa- ja määräaikaisilla työsopimuksilla työskentelevien tilanteen kehittämiseen. Parannukset heidän tilanteeseensa ovat tervetulleita, kunhan pidetään huoli niiden toteutumisesta käytännössä. Mäntysalo näkee, että tärkeintä on työntekijän oman tahdon toteutuminen.

– Mielestäni edelleen selvänä vaatimuksena tulee pitää nollatuntisopimusten kieltäminen lailla sillä poikkeuksella, että jatkossakin ne olisivat mahdollisia työntekijän nimenomaisesta toivomuksesta. Nollatuntisopimukset aiheuttavat ihmisille epävarmuutta ja haittaavat arjen suunnittelua ajallisesti ja taloudellisesti.

Työntekijät huomioiva työelämä tarkoittaa SKP:lle jatkossakin parempaa työaikaa, kunnollisia työehtoja, tasa-arvoa ja enemmän turvattuja kokoaikaisia työsuhteita.