Kuvittelevatko valtapuolueet äänestäjien uskovan joulupukkiin?
Suurin osa suomalaisista toivoo eduskunnalta toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuksen, työllisyyden ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Vaalien alla myös eduskuntapuolueet ovat heränneet esittämään niihin lisää rahaa.
Samalla tavalla tapahtui edellisten vaalien alla. Kuntien palveluilla riitti puolestapuhujia. Mutta mitä tapahtui vaalien jälkeen? Hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakennehankkeen, josta ei puhuttu sanaakaan ennen vaaleja. Hankkeen tarkoituksena on karsia kuntien lähipalveluja, henkilöstöä ja menoja, laajentaa kilpailuttamista ja yksityistämistä sekä lopettaa suuri osa kunnista.
Nykyinen eduskunta hyväksyi tämän hankkeen puitelain tammikuussa yksimielisesti. Kaikki eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon toteuttavat tätä linjaa myös kunnissa. Lähipalvelujen heikentäminen ja naisvaltaisten kunta-alan työpaikkojen vähentäminen kohdistuu erityisesti naisia vastaan.
Kuka vei kunnilta viisi miljardia?
Samat eduskuntapuolueet, jotka puhuvat nyt vaalikentillä kuntien palvelujen puolesta, ovat itse leikanneet rajusti kuntien rahoitusta.
Tämän vuoden valtion budjetti leikkaa kunnille kustannustason nousun johdosta kuuluvista indeksitarkistuksista pois neljänneksen. Kuntapuitelaissa luvatut yhdistämisavustukset rahoitetaan nykyisen budjettiraamin puitteissa eli vähentämällä muuta kuntien rahoitusta.
Kaikkiaan hallitus ja eduskunta ovat leikanneet kuntien vuotuisesta rahoituksesta 1990-luvun alun jälkeen tehdyillä päätöksillä viisi miljardia euroa. Tätä linjaa jatketaan, vaikka valtiontalous on ylijäämäinen.
Helsinki on räikeä esimerkki siitä, että kuntien palvelujen heikentämisessä ei todellakaan ole kyse rahapulasta vaan markkinaehtoisesta politiikasta. Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee satojen miljoonien ylijäämää – viime vuodelta jopa 407 miljoonaa euroa – mutta silti kouluja ja terveysasemia suljetaan, vanhusten ja vammaisten palveluja heikennetään, työllistämistä laiminlyödään ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tällä kaikkien eduskuntapuolueiden kaupunginvaltuustossa hyväksymällä linjalla lisätään palvelujen eriarvoisuutta ja luodaan lisää kysyntää yksityisille palvelumarkkinoille.
Lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta
Suomen kommunistinen puolue vaatii lähipalvelujen turvaamista jokaiselle kuuluvina perusoikeuksia. Peruspalvelut on toteutettava pääsääntöisesti kuntien omana toimintana. Esitämme, että kunnissa tehdään konkreettiset ohjelmat peruspalvelujen kehittämisestä.
Hoitotakuun toteuttamisen lisäksi tarvitaan hoivatakuu, joka velvoittaa kunnat turvaamaan vanhusten, lapsiperheiden ja muiden asukkaiden sosiaalipalvelut.
Kunnissa on lisättävä vakinaista henkilöstöä ja parannettava työntekijöiden palkkausta.
Kunnille on palautettava niiltä leikatut valtionosuudet. Pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin. Kunnallisverotus on muutettava tulojen mukaan kiristyväksi.
Vastustamme kuntien pakkoliitoksia ja haluamme kehittää osallistuvaa lähidemokratiaa. Jos kuntaliitoksia aiotaan tehdä, niistä on järjestettävä kunnallinen kansanäänestys.
Helsingissä SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen lisäbudjetista, jolla osa kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämistä ohjattaisiin palveluihin, henkilöstön vakanssien lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.
Myös Tampereella, Jyväskylässä ja muualla kunnanvaltuustoissa kommunistit ovat puolustaneet asukkaiden ja henkilöstön asemaa ja kieltäytyneet alistumasta eduskuntapuolueiden ajamaan palvelujen leikkaamisen, kilpailuttamisen ja yksityistämisen linjaan.
Yrjö Hakanen 15.2.07 Hämeenlinnassa:
