Kuntapuitelailla syötiin vaalilupaukset jo ennalta

Eduskuntapuolueet söivät kunnallisia palveluja koskevat vaalilupauksensa jo ennalta hyväksymällä yksimielisesti kuntapuitelain, kommentoi SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen eduskunnan eilen tekemää päätöstä.
– Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat puitelailla mukana ajamassa alas kunnallisia lähipalveluja, heikentämässä kuntien työntekijöiden asemaa ja kaventamassa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Hakanen muistuttaa, että äänestäjillä on vaaleissa mahdollisuus ottaa kantaa asiaan ja että kamppailu lain toteutuksesta jatkuu myös kuntatasolla tehtävien toimeenpanosuunnitelmien yhteydessä.

Hakanen ihmettelee erityisesti sitä, että myös lain valmisteluvaiheissa kuntien rahoituksen vahvistamista esittäneet oppositiopuolueet aina Vasemmistoliittoa ja Perussuomalaisia myöten hyväksyivät lopulta kiltisti hallituksen esityksen.

– Vasemmistoliiton ja vihreiden hinkua vaalien jälkeiseen hallitukseen kuvastaa se, että ne eivät lopullisessa käsittelyssä uskaltaneet esittää mitään muuta kuin ponnen siitä, että valtionosuuksien maksatusjärjestelmä säilytettäisiin ennallaan niin, että osuudet maksetaan suoraan palvelun ylläpitäjälle. Lausuma ei olisi tuonut kuntatalouteen lisää rahaa eikä korjannut puitelain virheellisiä tavoitteita.

– Kuntatasolla myös eduskunnan oppositiopuolueet ovat jo mukana karsimassa ja kilpailuttamassa palveluja. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Rovaniemi ovat esimerkkejä siitä, miten tämä koskee myös Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisia.

SKP:n puheenjohtaja pitää kuntapuitelakia sutena.
– Kuntapuitelain tarkoituksena on karsia kuntien lähipalveluja, vähentää menoja ja henkilöstöä, edistää palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä sekä vähentää radikaalisti kuntien määrää.
– Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan entisestään, kun päätösvalta keskitetään suurempiin kuntiin ja yhä useammat palvelut siirtyvät kuntayhtymien tai yritysten toteutettavaksi.

Lähipalveluja karsitaan

Puitelaki tähtää rajuun palvelujen ja päätösvallan keskittämiseen.
– Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään 20 000 asukkaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen puitteissa. Nykyisistä 416 kunnasta vain 54 asukasluku täyttää tämän normin.
– Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä asukasmäärän on oltava vähintään 50 000. Näin suuria kuntia on nykyisin vain 15.
– Lisäksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymien toimialueita ja tehtäviä voidaan laajentaa.
– Lähipalveluina laissa mainitaan vain päivähoito ja peruskoulu, mutta niidenkin järjestämisvastuu voidaan keskittää suurempiin yksiköihin. Asukaslukua koskevista vaatimuksista voidaan muuten poiketa vain harvoissa tapauksissa pitkien matkojen ja kielellisten oikeuksien turvaamisen takia.

Henkilöstöä vähennetään

Asukkaiden ja henkilöstön vastustuksen ansiosta puitelakiin ei tullut oikeiston ja keskustan esittämää palvelujen kilpailuttamisen pakkoa. Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet kuitenkin laajentavat koko ajan kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä kuntatasolla tehtävillä päätöksillä.

Ammattiyhdistysliike sai lakiin maininnan työntekijöiden palvelussuhdeturvasta viideksi vuodeksi. Se ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa kunta päättää kilpailuttaa, yhtiöittää tai ulkoistaa palveluja.

Henkilöstöpulaan esitys ei tuo mitään korjausta. Päinvastoin tavoitteena on henkilöstön määrän vähentäminen jättämällä täyttämättä suuri osa eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden vakansseista.

Puitelaki on kaksinkertainen hyökkäys naisia vastaan. Ensinnäkin se vaikeuttaa naisten arkea karsimalla lähipalveluja ja toiseksi se tähtää työpaikkojen vähentämiseen kunnissa, joiden henkilöstöstä lähes 80 prosenttia on naisia.

Ei korjausta kuntien rahapulaan

Puitelaki ei tuo korjausta kuntien rahapulaan, jonka keskeisiä syitä ovat valtionosuuksien leikkaaminen ja pääomatulojen kunnallinen verovapaus.

Lain mukaan ”valtion rahoitusosuudet kunnille eivät muutu”. Näin valtio jäädyttää oman rahoitusosuutensa nykytasolle eli runsaaseen neljännekseen, kun valtion osuus oli vielä 1990-luvun alussa 37 prosenttia. Kuntien yhdistymisrahat otetaan valtion budjettiraamissa kunnille varatuista varoista. Se tarkoittaa käytännössä, että jos kuntaliitoksia tulee paljon, se leikkaa muiden kuntien valtionosuuksia.

Yrjö Hakanen 18.1.07 Helsingissä: