Kansaneläkkeisiin tarvitaan todellinen tasokorotus
SKP:n keskuskomitea vaatii kansaneläkkeisiin 50 euron tasokorotusta, koska tälle vuodelle tullut pieni seitsemän euron korotus ei riitä korvaamaan edes hintojen nousua. Tasokorotus on tarpeen myös siksi, että tupo-ratkaisuun liittyvästä, suurituloisia suosivasta valtion tuloveron kevennyksestä ei ole mitään hyötyä eläketulojen varassa eläville, joiden verotus on päinvastoin kiristynyt kunnallisverojen nousun takia.
Täyden kansaneläkkeen määrä oli viime vuonna kuntaryhmästä ja perhesuhteista riippuen vain 419-496 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeitä on tarkistettu hintaindeksin mukaan. Vuoden 2005 alusta kansaneläkkeisiin tuli 0.4 prosentin indeksikorotus. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana on kansaneläkkeisiin tehty tasokorotus vain kahdesti, vuosina 1984 ja 2001, ja silloinkin alimitoitettuina. Tämän vuoden alusta toteutettu seitsemän euron korotus ei riitä alkuunkaan korjaamaan pitkäaikaista eläkkeiden tason alentumista.
Pieni- ja keskituloisten eläkeläisten asema on vaikeutunut selvästi sen jälkeen kun kaikille eläkkeensaajille tasasuuruisena myönnetty kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin Paavo Lipposen johtaman hallituksen toimesta. SKP:n keskuskomitea vaatii, että kansaneläkkeen pohjaosa palautetaan täysimääräisenä eläkkeensaajille.
Taitetusta indeksistä luovuttava
Työ- ja ansioeläkkeitä tarkistetaan ns. taitetun indeksin mukaan. Siinä kuluttajahintaindeksin muutosten paino on 80 % ja ansiotasoindeksin muutosten vaikutus vain 20 %. Tämän seurauksena työeläkkeet jäävät jokseenkin automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Tämänkin vuoden alussa työeläkkeet nousevat vain 0.9 prosentilla, mikä on todella vähän jopa tulopoliittisessa ratkaisussa toteutettaviin vaatimattomiin palkankorotuksiin verrattuna.
SKP:n keskuskomitea vaatii, että eläkkeensaajiin sovellettavasta ns. taitetusta indeksistä luovutaan ja palataan aikaisemmin vallinneeseen käytäntöön, jossa kuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin muutokset vaikuttavat yhtäläisellä painoarvolla eläkkeiden kehitykseen. Keskuskomitea vaatii lisäksi, että myös kansaneläkkeisiin ryhdytään soveltamaan samaa indeksin tarkistuskaavaa kuin työeläkkeisiin, toisin sanoen yhtenäistetään indeksintarkistuskäytäntö koko eläkejärjestelmän osalta.
Elinaikakerrointa ei pidä ottaa käyttöön
Vuoden alusta voimaan tullut ”eläkeuudistukseen” sisältyy eräänä osana ns. elinaikakerroin, joka leikkaa tulevaisuudessa tuntuvasti nykyisten nuorten eläkettä ihmisten eliniän pidentyessä. Elinaikakerroin vaikuttaa alkaviin vanhuuseläkkeisiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 eli vuonna 1948 syntyneisiin. Nykyisten arvioiden mukaan elinaikakerroin leikkaa esimerkiksi vuonna 1967 syntyneiden henkilöiden alkavia eläkkeitä noin 9 prosenttia ja vuonna 1987 syntyneiden eläkkeitä noin 15 prosenttia.
Kun otetaan huomioon, millaisen työttömyyden ja ”pätkätöiden” oloissa nykynuoret joutuvat tulevaa eläkettään kartuttamaan, on täysin perusteetonta ja epäoikeudenmukaista leikata heidän tulevia, jo valmiiksi vajaita eläkkeitään vain sillä perusteella, että yleinen elinikä nousee. SKP:n keskuskomitea vaatii, että eduskunta ryhtyy heti toimiin ns. elinaikakertoimen käyttöönotosta luopumiseksi.
Lisäksi keskuskomitea esittää koko perusturvajärjestelmän uudistamista niin, että se takaa vähintään 750 euron perusturvan kuukaudessa ”yhdeltä luukulta” ja verottomana kaikille, jotka eivät voi sitä muuten saada vanhuuden, työttömyyden, sairauden tai muusta vastaavasta syystä. Rahaa uudistuksiin löytyy muun muassa kiristämällä paisuneiden osinkotulojen verotusta ja luopumalla rikkaille luvatusta varallisuusveron poistamisesta.
SKP:n keskuskomitea 9.1.05 Hauholla:
