Jyväskylän Speakers cornerissa

Olen viime viikkoina osallistunut useampaankin vaalipaneeliin. Niissä on tullut kovin epätodellinen olo; kaikki lupaavat kaikille kaikkea hyvää. On kuin olisi aiennettu joulu.

Toisaalta tulee mieleen, että tämän vuoden alkupuolella kuultiin myös tällaisia ”joululahjalupauksia”, kun kuntaliitosta ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Silloin saimme kuulla, kuinka kuntaliitoksen ansiosta homekoulut korjataan, pienet kyläkoulut säilytetään, kotihoidontuen kuntalisää maksetaan, kirjastoja ei lakkauteta jne. Kaikki tulee olemaan hyvin, kunhan kuntaliitos saadaan aikaan. Järjestämissopimuksessa jopa luvattiin oppilaille lain mukaiset työskentelytilat!

Ei ole kuntaliitos vielä ehtinyt astua voimaan, kun jo puhutaan kuinka ei ole rahaa siihen eikä tähän. Pannaan vastakkain pienten ja isojen lasten kouluihin tarvittavat investoinnit. Pannaan vastakkain nykyisten kaupunkilaisten ja maalaiskuntalaisten tarpeet. Kaupunkilaisille selitetään, että nyt on tingittävä opetuksen tasosta, koska se on ollut maalaiskunnassa heikompaa ja harmonisoinnin takia kaikilla tulee olemaan jatkossa asiat yhtä hyvin tai yhtä huonosti – käytännössä siis yhtä huonosti. Kun liitoksen myötä maalaiskuntalaisten ja korpilahtelaisten verotus kevenee, vähenevät verotulot uudessa kunnassa ja siitähän seuraa, että palveluiden järjestämiseen on entistä vähemmän rahaa. Kukaan ei osaa sanoa, mihin mahtavat mennä Valon rahat, mihin porkkanarahat – kaiketi sinne kaupungin pohjattomaan kassaan kuten mm. valtionosuudetkin.

En ollut kuntaliitoksen kannalla monestakaan syystä, joita en nyt lähde kaikkia luettelemaan. Mutta hyvin suuri huoli minulla on siitä, miten uudessa kunnassa lähipalvelut säilytetään ja miten niitä voidaan kehittää, kun jo nyt on monen asian osalta isot keskittämisvisiot meneillään. Lisäksi näen, että demokratia väistämättä kapenee mm. sitä kautta, että meillä tulee olemaan kunnallisissa luottamustoimissa aiempaa huomattavasti vähemmän ihmisiä. Järjestämissopimuksen hyväksymisen jälkeen on alettu puhua, että esim. kultturi-, nuoriso-ja liikuntalautakunta pitäisi hajauttaa. Mutta vastikään valtion viranomaiset muistuttivat, että sopimus on voimassa kolme vuotta ja sinä aikana sitä ei saa muuttaa. Tämähän merkitsee käytännössä myös sitä, että Säynätsalon aluelautakunta lakkaa kuntaliitoksen myötä.

Mutta, jos palaan vielä niihin alussa mainitsemiini vaalilupauksiin.
Minusta kannattaisi kaivaa neljän vuoden takaiset puolueiden vaaliohjelmat ja katsoa, mitä niissä lupaillaan ja sitten tutkia valtuuston, hallituksen ja lautakuntien päätöksiä ja verrata, mitä yhteistä niillä on. Tai ylipäätäänkin muistella, mitä päättäjät ovat kuluneella valtuustokaudella puhuneet ja mitä he ovat tehneet. Valtuuston sanotaan olevan kunnan ylin päättävä elin ja budjetista päättämisen sen tärkein asia.

Kerron tässä muutaman esimerkin omasta ja SKP:n ryhmän toiminnasta, siis teoista, jotka ovat olleet linjassa puheittemme kanssa.

Marraskuussa 2005 käsiteltäessä seuraavan vuoden budjettia vastustimme Kortepohjan ja Keltinmäen neuvoloiden lakkauttamista (kolmen valtuutettumme kannalla oli 11 muuta valtuutettua). Lisäksi esitimme neuvoloille lisää resurssia niin, että valtakunnallisia suosituksia voitaisiin noudattaa (lisäksemme 5 valtuutettua kannatti esitystä).

Jo edellisellä valtuustokaudella oli tehty periaatepäätös siitä, että vanhustenhuoltoon resurssoitaisiin viiden vuoden aikana niin, että Jyväskylässä päästäisiin ns. hyvän hoidon tasolle. Mutta vuoden 2006 vanhainkodin budjettitavoitteissa esitettiin työntekijöiden vähentämistä, mitä tietenkin vastustimme. Saimme vain 4 muuta valtuutettua kannallemme.

Seuraavan vuoden budjettivaltuustossa vastustimme Totalin yhtiöittämistä ja Altekin korjaamotoiminnasta luopumista. Emme myöskään hyväksyneet liikuntapalveluihin kohdistuvaa leikkausta. Esitimme investointeihin lisättäväksi kaupungin oman nuorisokodin. Tuo Hovilan nuorisokotiasia on ollut oikeastaan koko valtuustokauden toimestamme esillä. Kun aiemmista tiloista jouduttiin luopumaan, niin olemme nähneet järkeväksi kaupungin oman uuden investoinnin, joka olisi tänä aikana jo tullut monin verroin halvemmaksi kaupungille kuin nykyinen tilanne, jossa joudutaan ostamaan yksityisten palveluja ja ollaan siten niiden hintojen armoilla.

Viime vuoden budjettikokouksessa esitin sosiaali- ja terveyslautakunnassakin tarpeellisiksi todettuja sosiaalityöntekijöiden ja palveluohjaajan lisävakansseja. Esitin myös oppilashuoltoon lisää henkilöstöä; tosin vain yhtä psykologia, yhtä kuraattoria ja muutamaa lääkäriä – tarve on nyt todettu paljon suuremmaksi – mutta suurin osa valtuustosta katsoi tuolloin, ettei sellaiselle ole tarvetta. Vastustin myös liikunta-avustusten leikkaamista, mutta lähetekeskustelussa käytetyistä samansuuntaisista puheenvuoroista huolimatta en saanut kannatusta. Lipputuen nostamisesitykselle kävi samoin.

Vaadimme myös kansanäänestystä niin Korpilahden kuin maalaiskunnan kanssa tehtävästä kuntaliitoksesta. Kumpaakaan ei kaupunginvaltuusto katsonut tarpeelliseksi, eivät edes vihreät, joiden kunnallisvaaliohjelmassa v.2004 em. vaatimus on kirjattuna.

Olemme tietysti myös vastustaneet vastuuvapauden myöntämistä niille, jotka olivat myöntämässä erorahoja Pekka Kettuselle ja lisäksi katsomme, että aiheetta maksetut rahat pitää periä takaisin. Mielestämme Jyväskylässäkin tulisi noudattaa oikeuden päätöksiä.

Tulevaa valtuustokautta ajatellen en halua antaa mitään liirum-laarum-lupauksia. Lupaan toimia kuten tähänkin asti; rohkeasti puolustaen oikeudenmukaisuutta ja pitäen huolta heikompiosaisten asioista. Punaisena lankana tulevalla kaudella näen kunnallisten lähipalveluiden puolustamisen ja kehittämisen sekä asukkaiden osallistumismahdollisuuksien vahvistamisen.
On tarpeen saada asukkaiden ääni valtuustoon!

Kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä 11.10.08: