Julkisten sote-palvelujen puolesta – eriarvoisuutta ja yhtiövaltaa vastaan

Maamme viimeisimmät hallitukset ovat pyrkineet keskittämään julkisia palveluja suuriin yksiköihin. Ne ovat perustelleet pyrkimystään kansalaisten saattamisella tasavertaiseen asemaan palvelujen suhteen koko maassa ja kustannusten karkaamisella väestön ikääntyessä. Ratkaisuksi hallitukset ovat tarjonneet ”leveämpiä hartioita” ja vannoneet suurten yksiköiden tehokkuuden nimiin. Ne ovat myös väittäneet sosiaali- ja terveydenhuollon rapautuvan ilman kilpailuttamista, jossa yksityinen toimija kirittää julkista.

Hallituksen uusimmassa esityksessä sote-uudistus on muuttunut sote- ja aluehallintouudistukseksi, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä muita tehtäviä siirtyy18 maakunnalle vuoden 2019 alusta. Tavoitteena on julkisen talouden ns. kestävyysvajeen vähentäminen kolmella miljardilla. Esitykseen sisältyy vaatimus nykyisten julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisestä, jotta ne voivat olla mukana kilpailemassa maakuntien tilaamista palveluista yksityisten palvelujen ja kolmannen sektorin rinnalla. Valinnanvapaus-termillä pyritään saamaan kansalaisten tuki hankkeelle kertomatta kuitenkaan tarkemmin, missä puitteissa ja millä ehdoilla valinnanvapaus toteutuu.

Keskusta on saamassa pitkään tavoittelemansa maakuntahallinnon. Palvelujen yksityistäminen on puolestaan kokoomuksen johdonmukainen linja. Se suostui keskustan vaatimaan maakuntamalliin saatuaan läpi omat tavoitteensa siitä, että yksityisten palvelujen osuus kasvaa ja julkisia palveluja karsitaan. Säilyttääkseen hallituspaikkansa perussuomalaiset ovat olleet valmiita julkisten palvelujen alasajoon. Samalla kun hallitus lupaa valtion ottavan ainakin alkuvaiheessa vastuun rahoituksesta, saa valtiovarainministeriö tiukemman ohjausotteen palvelujen järjestämisestä. Ministeriön laskelmien mukaan tämä tarkoittaa lähipalvelujen karsimista samaan aikaan kun asiakasmaksuja korotetaan.

Peruspalvelut kuntien lähipalveluina

Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen järjestettäväksi maakuntatasolla ja entistä isommissa yksiköissä vie peruspalvelut ja niistä päättämisen aivan liian etäälle asukkaista. SKP vaatii, että peruspalvelut järjestetään kuntien lähipalveluina, pääosin kuntien itsensä tuottamina. Erikoissairaanhoito ja erikseen määriteltävät erityistason palvelut sen sijaan on syytä siirtää maakuntien vastuulle ja valtion progressiivisen verotuksen kautta rahoitettavaksi. Jos maakunnilla on jatkossa verotusoikeus, tulee maakuntaveronkin olla progressiivinen ja koskea myös pääomatuloja. Rahoituksen ja valtionosuuksien muutoksilla ei saa vähentää sote-palvelujen rahoitusta, jota on päinvastoin lisättävä julkisissa peruspalveluissa. Samalla kun julkisia palveluja kehitetään, on asteittain lopetettava Kela-korvaukset yksityisille palveluille.

Perustason sote-palveluissa, etenkin sosiaalipalveluissa yhteys lähiyhteisöön ja ympäristöön on erityisen tärkeää. Näiden palvelujen vieminen maakuntatasolle sote-integraatioon vedoten osoittaa suurta asiantuntemattomuutta. Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto ovat tärkeä osa kuntien tuottamaa paikallista hyvinvoinnin kokonaisuutta. Tätä palveluketjua ei tule rikkoa. SKP vaatii, että perustason sote-palvelut on ehdottomasti jätettävä kuntien hoidettavaksi. Ne ovat lähipalvelua, eivätkä voi toimia niitä tarvitsevien parhaaksi kunnolla maakunnallisella tasolla päätettynä. Hallinnon keskittämisen sijaan on tärkeää kehittää moniammatillista yhteistyötä paikallistasolla eri toimijoiden kesken.

Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään kunnasta maakuntatasolle, niiden yhteys kunnan muihin toimialoihin heikkenee. Kuitenkin esimerkiksi kuntien kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on ennalta ehkäisevä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Niin varhaiskasvatus kuin opetus ja nuorisotyö toimivat tänä päivänä kunnissa kiinteässä vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tärkeä on myös yhteys työllisyys- ja asuntopolitiikkaan kuntatasolla.

Hallituksen esitys heikentää jyrkästi demokratiaa. Kun kunnan budjetista siirretään yli puolet päätettäväksi maakuntatasolla, kuuluu kuntalaisen ääni entistä heikommin. Tämä on ongelma etenkin, kun on kyse lähipalveluista. Maakuntavaltuutettu ei tunne paikallisia olosuhteita koko maakunnan alueella. Sen sijaan erikoistason palveluissa ja laajaa alueellista yhteistyötä vaativissa asioissa vaaleilla valittava maakuntavaltuusto voi SKP:n näkemyksen mukaan lisätä demokratiaa. Tämä edellyttää, että maakuntavaltuustoilla on todellista päätösvaltaa ja että valtuusto on tarpeeksi suuri niin, että suhteellisuus toteutuu muidenkin kuin vain suurten puolueiden osalta.

Ei markkinoiden ehdoilla

SSS-hallitus puhuu läpinäkyvyydestä, mutta ajaa yhtiöittämispakkoa, jonka myötä avoimuus ja läpinäkyvyys häviävät. Yhtiön liikesalaisuudet rajoittavat näitä palveluja koskevaa julkista keskustelua. Valinnanvapaus vaatii mahdollisuutta vertailla palveluja keskenään. Mutta miten voi tietää, ovatko palvelut keskenään vertailukelpoisia, ellei niistä ole saatavilla kaikkia tietoja avoimesti? Yhtiöittäminen ja valinnanvapaus vaikeuttavat myös kustannusten hallintaa ja voivat johtaa menojen kasvuun.

Palvelujen markkinaehtoisuus on ongelma sekä demokratian että asukkaiden yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Markkinaehtoisuus merkitsee, että palvelut keskittyvät sinne, missä on eniten asiakkaita ja maksukykyä. Tavoite palvelujen tasavertaisesta saatavuudesta karkaa kauas pois. Markkinaehtoisuuden sijaan tulee lisätä palveluja tarvitsevien oikeuksia ja reaalisia valinnanmahdollisuuksia. Tämä tapahtuu mm. lisäämällä julkisten palvelujen resursseja sekä vahvistamalla palvelujen saatavuutta ja laatua koskevia normeja.

SKP torjuu Sipilän hallituksen sote-mallin ja kutsuu muita oppositiopuolueita sekä ay- ja kansanliikkeitä yhdessä kaatamaan esityksen, joka merkitsee valtavaa palvelujen alistamista markkinavoimille, yhtiöittämistä demokraattisen kontrollin ulottumattomiin ja vanhan huutolaisajan paluuta kilpailuttamisen nimissä. Esitys takaa yksityisille yrityksille entistä suuremman osuuden verovaroin kustannetuista palveluista ja alistaa sosiaaliset perusoikeudet ja demokratian yritysten voitontavoittelulle ja liikesalaisuuden kätköihin. Keskittämällä palvelut suuriin kokonaisuuksiin sote luo markkinoita ennen muuta suuryrityksille, jotka jo nyt sijoittavat voittonsa muualle kuin hyödyttämään Suomen kansantaloutta.

Työntekijöiden ja kuntalaisten osallistuminen

Hyvin toimivat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yleinen etu, mutta ne ovat ennen kaikkea köyhän tuki ja turva. Niitä tulee kehittää ja vahvistaa. Sitä voidaan tehdä ottamalla työntekijät paremmin mukaan kehitystyöhön sekä mahdollistamalla nykyistä paremmin kuntalaisten osallistuminen. Lisäämällä resursseja perustason työhön mahdollistetaan palvelujen laadun ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen.

Kunta on tähän asti ollut hyvinvointivaltion keskeinen toimija. Kunnallisen itsehallinnon kaventamisen sijaan kuntien toimintaedellytyksiä on parannettava ja kunnallista demokratiaa kehitettävä. Kuntien mahdollisuuksiin kehittää myös työtä ja tuloja tuovaa toimintaa on panostettava. Kuntalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vaikutusvaltaa tulee lisätä päätösten valmistelussa ja niiden tekemisessä. Tällöin voidaan puhua suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian vuorovaikutuksesta. Välineinä voidaan käyttää mm. aluelautakuntia, kaupunginosavaltuustoja, osallistuvaa budjetointia, työpaikkademokratiaa, kuntalaisaloitteita ja kunnallisia kansanäänestyksiä.

SKP vaatii hallituksen sote-mallin hylkäämistä ja palaamista malliin, jossa kunnat vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Peruspalvelut riittävästi resurssoituna lähipalveluina auttavat ihmisiä ajoissa. Näin saadaan aikaan sekä inhimillisiä että taloudellisia säästöjä. Ihmisten peruspalveluja ei saa alistaa markkinoiden voitontavoittelulle. Kommunistien mielestä tämän julkilausuman sisältö tulee olemaan keskeinen teema vuoden 2017 kuntavaaleissa.

SKP:n edustajakokous