Julkisten palvelujen leikkaaminen riittää
Vanhasen hallitus valmistelee useita projekteja ja suunnitelmia, joilla puututaan kuntien asemaan. Muun muassa valtionosuusjärjestelmää ja kuntien palvelurakennetta on tarkoitus rukata. Hallitus kaavailee painostustoimia kuntien yhdistämiseksi ja kunnille on tarkoitus siirtää lisää vastuuta myös työttömyyden kustannuksista.
Kuntien tuloja on valtion toimesta vähennetty radikaalilla tavalla viimeisen 15 vuoden aikana. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimintamenojen rahoituksesta on valtionosuuksia leikattu vuoden 1990 44,2 prosentista niin, että ne olivat vuonna 2004 enää 22,7 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoimen vastaavien menojen valtionosuuksia on leikattu vielä rajummin eli vuoden 1990 52,4 prosentista vuoden 2004 30,5 prosenttiin. Kyseisten toimialojen tehtävät ovat melkein kokonaisuudessaan lakisääteisiä tehtäviä ja käsittävät yli ¾ kuntien menoista. Näitä leikkauksia ei ole tosiasiassa korvattu kuin hyvin pieneltä osin jakamalla yhteisöveron tuottoa kunnille, mutta sen osuus kuntien tuloista on marginaalinen 4 prosenttia.
Kunnat ovat tämän taloudellisen pakkovallan kourissa leikanneet julkisia palveluja, korottaneet veroja ja palvelumaksuja. Osittain on lyöty laimin jopa lakisääteisten tehtävien suorittamista. Kokemusta leikkaamisesta on ja tulokset ovat erittäin huonoja. Tosiasiassa mitään säästöjä ei ole saatu aikaiseksi, eikä todennäköisesti saada nytkään masinoitavalla säästökuurilla.
Palvelujen tuottamisen ja jopa niiden parantamiseen on rahaa ja sitä on enemmän kuin koskaan, mutta hallitus ei halua ohjata sitä kunnille. Kyse onkin enemmän politiikasta, kuin taloudesta.
Vanhasen hallitus ja kuntia johtava eliitti eivät halua nähdä, että pääomatulot ovat kasvaneet vähintään samassa suhteessa kuin palkkatulojen osuus kansantulosta ja kuntien tulot ovat vähentyneet. Ryhtymällä verottamaan osinkotuloja, kiinteistöjen ja osakkeitten myyntivoittoja voidaan saada paljon lisää tuloja kunnille. Pääomatulojen saattaminen kunnallisverotuksen piiriin ratkaisisi kuntien talousongelmat suurelta osin. Myös nykyisin täysin verovapaasta pörssiosakekaupasta voitaisiin jo oikeudenmukaisuudenkin nimissä periä sama 4 prosentin varainsiirtovero, kuin asunto-osakkeittenkin kaupasta.
Niin kauan, kuin maassa voidaan nostaa kymmenien miljardien eurojen edestä verovapaita pääomatuloja, ei ole mitään tarvetta hyväksyä ainuttakaan kunnallisiin palveluihin kohdistuvaa leikkaustoimenpidettä.
Arto Viitaniemi 27.4.2005 Järvenpäässä:
