Huoli Suomesta ja tulevaisuudesta

Hyvät toverit, keskuskomitea.

YLE uutisoi torstaina marraskuussa tehdyn kyselyn tuloksesta, jonka mukaan suomalaiset kokevat tulevaisuuden turvattomampana kuin koskaan aiemmin kyseisen kyselyn historiassa (vuodesta 1990).

Kysymys kuului: Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?

Kaksi kolmasosaa arvelee suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nykyään. Vuosi sitten hieman yli puolet (56 prosenttia) vastaajista ajatteli näin.

Uutisen mukaan: ”Eniten huolta suomalaisissa aiheuttavat työllisyystilanne(87%) ja kansainvälinen terrorismi (83%). Myös Euroopan talouden näkymistä ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisestä ollaan huolissaan.” Samassa kyselyssä todetaan myös, että suomalaisten luottamus ulkopolitiikan hoitoon heikentynyt ja Nato-jäsenyyttä vastustaa 58% suomalaisista.

Kysyin 13-vuotiaaltani, mitä hän arvelee, mistä syistä suomalaiset pelkäävät maailman muuttuvan turvattomammaksi. Vastaus tuli nopeasti: terroristijärjestöt, suurvaltojen salaiset suunnitelmat, jotka johtavat kohti 3.maailmansotaa, ja ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos muuten puuttui listalta, kun aikuisten tärkeimpiä huolia kysyttiin.

Ja miten näihin kyselyssä esiin tulleisiin huoliin vastataan? Miten suomalaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan?

– Linkittämällä Suomea yhä lähemmäs Natoa, isäntämaasopimuksen ja Ruotsin kanssa tehtävän sotilaallisen yhteistyön kautta.

– Tukemalla Venäjä-pakotteita, jotka eivät auta Ukrainan kriisin ratkaisemisessa, mutta heikentävät Suomen vientiä, pahentavat Suomen taloustilannetta ja samalla vahvistavat Venäjä-vastaista ilmapiiriä ja suurvaltapelkoa Suomessa

– Tukemalla katupartioita, jotka luovat väkivallan ja pelon ilmapiiriä

– Normalisoimalla ja hyväksymällä rasistista, fasistista ja väkivaltaista puhetta niin valtamediassa, kahvipöydissä kuin politiikoiden suustakin.

Miten Suomen hallitus vastaa suomalaisten huoleen työllisyystilanteesta ja talouden näkymistä?

– Heikentämällä työttömyysturvaa ja peruspalveluita

– Rajaamalla päivähoito-oikeutta ja muita perusoikeuksia

– Leikkaamalla koulutuksesta, tutkimuksesta ja kulttuurista

– Polkemalla palkkoja ja työehtoja ”tuottavuusloikan” nimissä.

Kumpi on suurempi turvallisuusuhka:

Joukko kovia kokeneita, huonosti voivia nuoria poikia ja miehiä riemusta kiljuen laskemassa pulkkamäkeä ensimmäistä kertaa elämässään (tosinäkymä työpaikkani naapurista, vastaanottokeskuksen pihalta viime viikolta) VAI

Joukko kovia kokeneita, huonosti voivia nuoria poikia ja miehiä partioimassa pakkasella pikkukaupungin katuja, valmiina hyökkäämään kenen tahansa ohikulkijan kimppuun, lämpimikseen ja omaa pahaa oloa helpottaakseen

Kumpi on pelottavampaa:

Päiväkotiryhmä tai koululuokka, jossa puhutaan montaa eri kieltä ja opitaan kulttuureista, uskonnoista ja tasavertaisuudesta kuin huomaamatta, osana arkea VAI lapsi kotona väsyneiden ja työttömien vanhempien kanssa, oppimassa toivottomuutta ja epätasa-arvoisuutta kuin huomaamatta, osana arkea.

Kumpi tuo turvallisuutta: Sota vai rauha?

Kumpi on parempi ihmiselle: Työ vai työttömyys?

Kumpi luo hyvinvointia: Että ihminen saa tarvitsemansa vai että hän ei saa?

Kumpaa ihminen toivoo lapsenlapsilleen: Että heillä on elinkelpoinen maapallo vai että ei ole?

Kumpi on reilumpaa: Että 1% maailman rikkaimmista omistaa puolet maailman varallisuudesta (ja koko ajan enemmän) vai että ihmisten ei tarvitsisi kuolla nälkään?

Näin yksinkertaista se on. Lapsikin sen ymmärtää. Mutta tuntuu, että aikuiset eivät. Siksi maailma ja Suomi todennäköisesti todella on viiden vuoden kuluttua turvattomampi kuin nyt.

Mutta meillä on oma pieni osuutemme siinä tehtävänä. Me voimme vaikuttaa siihen, että turvattomuuden ja toivottomuuden tunne ihmisten keskuudessa olisi viiden vuoden päästä edes hiukan pienempi. Meillä on ratkaisut ja keinot toisenlaisen maailman ja yhteiskunnan rakentamiseksi.

Hyvät toverit.

Kuljemme tänä keväänä jälleen kohti edustajakokousta.

On aika tarkastella tehtyjä töitä ja kulunutta kautta. Enemmän kuin sitä, on kuitenkin aika tehdä töitä ja hyödyntää edustajakokouksen asiakirjojen ja päätösten valmistelua tovereiden aktivoimiseksi ja ”hengen nostattamiseksi”.

Kolme perusasiaa, kolme ydintavoitettamme: Työtä, rauhaa, perusturvaa. Niille perustuu turvallinen, hyvä elämä, ja ilman niitä on päinvastoin. Nämä kolme ovat peruslähtökohtia myös tänään käsittelemässämme toimintasuunnitelmassa.

Isäntämaasopimus ja pohjoismainen yhteistyö kohti Natoa vaatii toimintaa. ’Ei Natolle’ on kansan enemmistön mielipide. Emme voi hyväksyä myöskään Nato-yhteistyötä, jolla ei ole muuta perustetta kuin lopulta liittyminen Natoon. Turvallisuusuhkia, pakolais- ja maahanmuuttajaongelmia tai talouden kriisejä ei ratkaista sodalla, vaan rauhalla.

Rauhantyö on olennainen osa-alue myös yhteistyömme kannalta, sekä joukkoliikkeisiin päin että kansainvälisesti. Sotatoimet ja ”suurvaltojen salaiset suunnitelmat” antavat myös päivittäin aiheita solidaarisuuskampanjoinnille, aloitteille ja toiminnalle – ja vaativat toimintaa.

Työelämän kysymykset ja ratkaisumme niihin ovat hallituksen toimien ansiosta jälleen ajankohtaisempia ja herkullisempia kuin koskaan. SKP:n aloitteet työajan lyhentämisestä ja työehtojen parannuksista, uusien työpaikkojen luomisesta ja työttömien aseman parantamisesta tuovat konkreettisia ratkaisuja suomalaisten suurimpana kokemaan turvallisuusuhkaan.

Ay-liike on kritiikkinsä ansainnut ja sen toimillaan aiheuttanut, mutta ay-liike on myös voimakas yhteiskuntaa pyörittävä ratas, joka on saatava puolellemme – ei meitä vastaan. Työtä se vaatii ja toivottomalta usein tuntuu. Sekä puolueella että esimerkiksi Joukkovoima-liikkeellä on kuitenkin hyviä konkreettisia tavoitteita ja kampanjoita, joiden taakse ay-liikettä on mahdollista houkutella…

Perusturvan leikkaukset on torjuttava ja sitä vastoin vahvasti vaadittava parannuksia ja lisäpanostusta peruspalveluihin ja yhteiskunnan tukimuotoihin. Perustulokokeilun seurailemisen sijaan meillä on oma perusturvaesityksemme. On olennaista tuoda esiin leikkauspolitiikan todellisia taustasyitä ja mekanismeja, tämä on yksi kommunistien tärkeimmistä vahvuuksista. Me tiedämme miksi asiat ovat niin kuin ovat – ja meillä on myös ratkaisuja.

Me olemme myös tärkeä osa Joukkovoima-liikettä ja Joukkovoima-liike on tärkeä osa meitä. Liike on voimalla kasvanut ja vahvistunut Suomessa. Ja hyvä niin. Kyse on suurista muutoksista ja maailman parantamisesta, eikä sitä tehdä yksin.

Työtä ja toimintaa voidaan tietenkin ajatella myös pienemmissä palasissa kuin rauhan-työn-ja-perusturvan pyhässä kolminaisuudessa, vaikkakin lähes kaikki tavoitteemme on näihin kolmeen tiivistettävissä. Tänään käsiteltävässä toimintakalenteriluonnoksessa meillä on otsikoina myös

– tasa-arvo ja vähemmistökysymykset

– kansainvälinen toiminta

– tiedonantaja

– festivaalit

– opinto-toiminta

– sote- ja itsehallintoalueet

– kunnallisvaalit

– ympäristö

– verotus

– EU ja euro

– Myös euroeroa, turvapaikanhakijatilannetta ja joukkoliikkeitä on jo ennen kokousta esitetty omiksi kohdikseen

Ei muuten helppo homma. Toisaalta, tekemistä ja kamppailtavaa, oma paikkansa kartalla, on ihan varmasti meille jokaiselle.

Toverit, aletaanhan siis sitten töihin.

Hyvää kokousta, ankaran innokasta kevättä ja vahvaa tahtoa edustajakokoukseen, meille kaikille.

SKP