Häpeällinen ratifiointinäytelmä hylättävä
Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman johtama hallitus on käynnistänyt häpeällisen näytelmän Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatuneen EU:n perustuslain ratifioimiseksi Suomessa. Tämä Brysselin komissaarien ja oikeiston ajama hanke on suoranaista demokratian halveksuntaa ja kansalaisten arvostelukyvyn aliarvioimista.
Hallitus perustelee perustuslaillisen sopimusesityksen ratifioimista muka positiivisena viestinä Suomen vahvasta EU-hengestä. Tosiasiassa se viestittää vain siitä, että hallitus vähät välittää kansalaisten mielipiteistä. Ratifiointihankkeen epädemokraattisuutta korostaa se, että hallitus ei suostu järjestämään kansanäänestystä perustuslaista.
Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen on ollut selvää, että EU:lle esitettyä perustuslakia ei tulla hyväksymään ainakaan nykyisessä muodossaan. Esityksen ratifioiminen on siten lähinnä poliittinen mielenosoitus, joka suuntautuu demokratiaa vaativaa yleistä kansalaismielipidettä vastaan. Samalla ratifiointihanke leimaa Suomen koko EU-puheenjohtajuuden naurettavaksi EU-komissaarien sätkynukeksi ja propagandatoimistoksi, jota ei kenenkään tarvitse ottaa vakavasti.
Hallitus ajaa myös EU:n palveludirektiivin hyväksymistä ja jopa sen soveltamisalan laajentamista julkisten palvelujen ja työntekijöiden työehtojen kustannuksella. Näin hallitus romuttaa monien eurooppalaisten toiveita siitä, että Suomi puolustaisi EU-puheenjohtajakaudellaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja demokratian periaatteita. Kaiken lisäksi eduskunta asettui lähes yksimielisesti tukemaan EU:n militarisoimiseen liittyvän kriisinhallintalain hyväksymistä kiireellisenä poikkeuslakina.
Suomen kommunistinen puolue vastustaa ehdottomasti EU:n perustuslain ratifioimista. SKP:n poliittinen toimikunta muistuttaa, että myös suomalaisten enemmistö vastustaa mielipidetiedustelujen perusteella perustuslain hyväksymistä.
Mielenosoitukset Ranskassa, Saksassa, Britanniassa ja muualla osoittavat, että kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen uusliberalistisesta komentelusta. Suomi oli sata vuotta sitten edelläkävijä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttamisessa. Nyt tarvitaan rohkeutta irtaantua EU:n kahleista ja avata keskustelua uudenlaisesta Euroopasta, joka ei perustu pääoman ylivaltaan, maanosamme jakamiseen eikä kilpailemiseen työtätekevien ihmisten ja kehitysmaiden kustannuksella. Tässä tarvitaan tänäänkin kansalaisten omaa viisautta ja joukkotoimintaa, koska eduskunnasta ei nykyisin löydy juuri muita kuin EU-komissaarien ja hallitusherrojen edessä hännystelijöitä.
SKP:n poliittinen toimikunta 11.4.06:
