EU:n näpit irti julkisista palveluista, palkoista ja eläkkeistä

Euroopan unionin johtajat ovat talouskriisin varjolla ryhtyneet tekemään linjauksia jäsenmaiden budjeteista, sosiaaliturvasta, verotuksesta ja työehtosopimuksista.

Pääministeri Mari Kiviniemi on mukana neuvottelemassa ns. vakausmekanismia ja kilpailukykysopimusta, jotka tähtäävät julkisten palvelujen ja eläkkeiden rahoituksen leikkaamiseen samaan aikaan kun pankkeja ja suursijoittajia tuetaan miljardeilla. EU-johtajat vaativat työntekijöiltä ”palkkamalttia”, mutta tukevat suurfirmojen voittojen kasvattamista. Suomen vaalikentillä hallituspuolueet sanovat vastustavansa tasaveroa, mutta EU:ssa hallitus on sitoutumassa verotuksen painopisteen siirtämiseen välillisiin veroihin eli tasaveron suuntaan.

Vakauden ja kilpailukyvyn nimissä ollaan Euroopan unionissa sopimassa asioista, joihin EU-johtajilla ei ole valtuuksia. Saksan ja Ranskan ajaman paketin sopimisessa on sivuutettu niin kansalaiset kuin EU:n perussopimusten mukainen käsittely. Näin otetaan uusi askel EU:n kehittämisessä ylikansalliseksi liittovaltioksi.

Eikä EU:n valtaa olla lisäämässä kansalaisten vaan pankkiherrojen ja suuryhtiöiden hyväksi. Kyse on oikeiston poliittisesta ohjelmasta, jolla pyritään turvaamaan pankkien ja pörssikeinottelijoiden voitot, mutta laitetaan riskit työntekijöiden, työttömien, eläkeläisten ja vähävaraisten maksettavaksi.

SKP näyttää kenkää EU:n ja rahaeliitille. Emme hyväksy EU:n uutta pysyvää vakausmekanismia ja yritysten voittojen kasvattamista palkkoja polkemalla. Vaadimme pankkien tukemisen sijasta lisää rahaa ihmisten perusturvaan, työllisyyteen ja julkisiin palveluihin. Pankit ja suursijoittajat on pantava vastuuseen velkakriisistä leikkaamalla pankkien voittoja ja osa vaikeuksissa olevien maiden veloista. Rahoitusmarkkina- ja pörssiverolla on koottava varoja julkisiin hankkeisiin, joilla edistetään työllisyyttä, julkisia palveluja ja ympäristönsuojelua.

Yrjö Hakanen