Budjettiesitys leikkaa työllisyydestä ja kunnilta rikkaiden hyväksi

Hallituksen valmistelema budjettiesitys leikkaa työllisyysmäärärahoja ja kuntien tuloja, mutta antaa lisää suurituloisia suosiviin verohelpotuksiin ja asevarusteluun. Köyhille tarjotaan murusia samaan aikaan kun rikkaille jaetaan lisää rahaa roppakaupalla.

Talousarvion linja kulkee päinvastaiseen suuntaan kuin julkisia palveluja puolustavien asukasliikkeiden, työttömien, ammattijärjestöjen, eläkeläisten ja monien muiden toiveet ja vaatimukset. Lupaukset työpaikkojen luomisesta, kuntien palvelujen turvaamisesta ja siirtymisestä lähemmäs ihmisiä vaativat tämän budjettilinjan muuttamista.

Valtio ja kunnat työllistämään

Hallituksen lupaukset työllisyydestä eivät ole alkuunkaan toteutuneen. Tästä huolimatta budjettiesityksessä aiotaan leikata työministeriön työllisyysmäärärahoja rajusti 200 miljoonalla eurolla. Tätä perustellaan talouden myönteisillä näkymillä ja kuntien työllistämisvastuuta lisäävällä työmarkkinatuen muutoksella.

Samaan aikaan ennätysvoittoja tahkoavat yhtiöt irtisanovat väkeä ja vähät välittävät mistään ”yhteiskuntavastuusta”. Kunnat on puolestaan ajettu valtion rahoitusta leikkaamalla kasvaviin vaikeuksiin ja karsimaan työpaikkoja. Kunnille työmarkkinatuen muutoksessa luvattu 36 miljoonan euron lisärahoitusmahdollisuus jää mitättömäksi verrattuna työministeriön työllisyysrahojen leikkaamiseen.

Kun suuryhtiöiden toimintaa ohjaa ahne voitontavoittelu, vaatii työttömyyden torjuminen yksityistämisen lopettamista ja valtion yritystoiminnan ja kuntien palvelujen laajentamista. Se edellyttää myös työministeriön työllisyysmäärärahojen lisäämistä. Kuntien työllistämisvastuun toteuttaminen puolestaan edellyttää kuntien valtionosuuksien lisäämistä.

Kuntien valtionosuuksia ei saa leikata

Hallituspuolueet, varsinkin SDP, esiintyivät viime syksyn vaaleissa kunnallisten palvelujen puolustajina. Sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla valmistellussa budjettiesityksessä aiotaan kuitenkin jatkaa valtionosuuksien indeksitarkistusten leikkaamista ja kunnille kuuluvien verotulojen tasausten lykkäämistä. Sairausvakuutusmaksujen muutoksesta kunnille aiheutuvia tulojen menetyksiä ei aiota korvata täysimääräisesti.

Hallitus painostaa kuntia rahoituksen kiristämisellä palvelurakenteiden muutokseen, joka merkitsee käytännössä lähipalvelujen karsimista, julkisten palvelujen lisääntyvää yksityistämistä ja kunnallisen demokratian kaventamista.

SKP:n keskuskomitea vaatii kuntien valtionosuuksien maksamista täysimääräisenä ja niiden lisäämistä. Tämä on välttämätöntä kuntien työllisyysvelvoitteiden, hoitotakuun ja muiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Lisää rahaa tarvitaan myös henkilöstön palkkaamiseen ja työehtojen parantamiseen.

Missä valtion oma vastuu asuntomarkkinoista?

Valtiovarainministeri ja pääministeri ovat pyrkineet suuntaamaan huomion budjettiriihen alla hallituksen omien – muun muassa työttömyyttä ja köyhyyttä pahentavien – toimien sijasta kuntien kaavoituspolitiikkaan. Samalla hallitus väistää omaa vastuutaan asumiskustannusten kohoamisesta.

SKP vaatii palaamista vuokrasääntelyyn ainakin kasvukeskuksissa ja valtion asuntolainaehtojen muuttamista markkinaehtoisia lainoja edullisemmiksi. Valtion ja kuntien tonttimaan myyminen yksityisille on lopetettava. Asuminen on perusoikeus, jota ei saa jättää keinottelijoiden armoille.

Perusturva kuntoon

Työttömät, eläkeläiset, sosiaalityöntekijät ja monet muut ovat jo pitkään vaatineet täysin riittämättömän perustoimeentuloturvan tason nostamista. Hallitus aikoo kuitenkin käyttää hyvätuloisia suosiviin veronkevennyksiin ja varallisuusveron poistamiseen monin verroin enemmän rahaa kuin ns. köyhyyspakettiin.

SKP:n keskuskomitea tukee vaatimuksia Lipposen hallituksen aikoinaan toimeentulotuen perusosaan tekemän 7 prosentin leikkauksen perumiseksi kokonaisuudessaan. Lisäksi on tehtävä tasokorotus työmarkkinatukeen, työttömien päivärahoihin, kansaneläkkeisiin, opintorahaan ja muuhun perustoimeentuloturvaan. Samalla hallituksen on sitouduttava perusturvauudistukseen, jolla taataan vähintään 750 euroa kuukaudessa jokaiselle sitä tarvitsevalle. Rahaa tähän löytyy pörssiyhtiöiden paisuneita voittoja ja osinkoja verottamalla.

Sulku asevarustelun paisuttamiselle

Hallitus puhuu globaalista yhteisvastuusta, mutta ei aio toteuttaa sitoumusta kehitysyhteistyön nostamisesta YK:n päätösten mukaisesti 0,7 prosenttiin kansantuotteesta. Sen sijaan rahaa riittää EU:n taistelujoukkoihin ja muuhun asevarusteluun. Budjetissa esitetään asehankintojen määrärahojen nostamista 577 miljoonasta 643 miljoonaan.

SKP vaatii rahojen suuntaamista asemenojen paisuttamisen sijasta työllisyyteen, kuntien palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysyhteistyöhön.

SKP:n keskuskomitea 21.8.05