Nykyinen globalisaatio on tullut tiensä päähän pitkälti juuri itsensä vuoksi. Ei kuitenkaan ole väärin sanoa, että sen vaihtoehdoksi tarjottu kansallismielisyys vie yhtä lailla umpikujaan. Uskonkin, että nyt olisi tila ja tilaus uudenlaiselle aloitteelle globalisaatiosta. Sellaiselle, jonka lähtökohtana olisi ihmiskuntaa runtelevien kriisien ratkaiseminen kestävällä tavalla.
Perusturvalla olisi dynaamisia vaikutuksia
Jos vähän kärjistää, voisi sanoa että tänä päivänä Suomessa kaikki on köyhien syytä. Työttömät pitäisi laittaa ilman palkkaa töihin, jotta pääsisivät menestyksen syrjään kiinni. Eläkeikää tulisi korottaa, ettei valtio mene konkurssiin. Meillä on kuulemma liian suuri julkinen sektori, ja jotenkin sekin tuntuu olevan köyhien vika. Yksinkertainen viesti on: mikäli leikkaamme hyvinvointipalveluista, laitamme työttömät pakkotöihin, nostamme välillisiä veroja, kuten ruuan arvonlisäveroa ja annamme yrityksille ja sijoittajille reilut veronalennukset, muuttuvat asiat paremmiksi. Siis köyhiltä pitäisi ottaa ja rikkaille antaa.
Tätä rikkaiden hyysäämistä on hallituksesta käsin perusteltu talouskasvulla: toivotaan, että yksityinen sektori saisi työpaikkoja aikaan, ja tästä seuraisi köyhien aseman paraneminen. Ei ole saanut eikä ole seurannut. Köyhyys ei kuitenkaan ole köyhän oma vika, eikä se ole edes maahanmuuttajien vika, vaikka joku sellaistakin väittää. On puhtaasti poliittinen valinta, luodaanko maahan hyvinvointia vai ei. Minulla onkin häijy idea: otetaan vaihteeksi rikkailta ja annetaan köyhille.
Säädetään Suomeen yhtenäinen 1200 euron perusturva, jonka saa yhdeltä luukulta jokainen opiskelija, työtön, eläkeläinen, pätkätyöläinen ja jokainen, jolla ei muuten ole mahdollisuutta toimeentuloon. Perusturvauudistukseen kuuluu neljä osaa:
1. Perusturva nostetaan 1200 euroon
2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1200 euroon
3. Säädetään 1800 euron minimipalkkalaki
4. Uudistus rahoitetaan nostamalla pääomaveroja
Perusturva nostaisi ihmiset köyhyydestä tarjoamalla kunnon sosiaaliturvan ja riittävän minimipalkan. Tietenkin edelleen jäisi myös muita tukia, kuten vaikkapa asumistuki. Samoin perusturvan lisäksi pitäisi myös suitsia korkeaa asumisen hintaa. Hyviä keinoja olisivat esimerkiksi vuokrasääntelyn palauttaminen ja kunnallisen asuntotuotannon kehittäminen.
Perusturva myös muuttaisi tulonjakoa: se kaventaisi tuloeroja ja pääomaverotuksen kiristäminen estäisi pääomien valumista veroparatiiseihin. Arviot vaihtelevat, mutta selvää on, että valtio menettää vuosittain useita miljardeja verotuloja veronkierron takia. Perusturvan rahoittaminen voitaisiin toteuttaa tukkimalla lain porsaanreikiä (esimerkiksi lopettamalla hallintarekisterit tai ihan vain lisäämällä harmaan talouden valvontaa) ja ohjaamalla rahat niitä tarvitseville.
Taannoisella yhteisöveron alentamisella valtio menetti reilun 800 miljoonan verran verotuloja. Alunperin luvattiin, että veronalennuksella olisi "dynaamisia vaikutuksia", jotka edistäisivät talouskasvua ja työllisyyttä. Tosiasiassa nämä dynaamiset vaikutukset jäivät olemattomiksi. Sen sijaan 1200 euron perusturvalla taatusti olisi dynaamisia vaikutuksia. Se menisi kaikista köyhimpien kulutukseen, eikä niitä rahoja kierrätettäisi Caymansaarille.