Vähemmistöillä oikeus omaan kulttuuriin

Kulttuuri ei ole vain kymppikerroksen bileitä ja vaikeaa käsitetaidetta. Olen Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa tehnyt systemaattisesti töitä sen eteen, että kulttuurin käsitys ja rahoitus laajenisi paremmin koskemaan kaikkien kaupunkilaisten osallistumista ja että vähemmistöjen oikeus omaan kulttuuriin toteutuisi.

[[{”fid”:”1451″, ”view_mode”:”media_original”, ”fields”:{”format”:”media_original”,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:””,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:””}, ”type”:”media”, ”link_text”:null, ”attributes”:{”style”:”float: JP Väisänen: ” Vuodessa lähes 10 000 asukkaan vauhdilla kasvavalla kaupungilla – Helsingillä on luonnollinen tarve järjestää kulttuuripalveluja erilaisille vähemmistöille”;”,”class”:”media-element file-media-original”} }]]

Vähemmistöillä on oikeus omaan kulttuuriin tarkoittaa perjantaina 28.11. myönteistä päätöstä hyväksyä sukupuolineutraali avioliittolaki.

Helsingissä vähemmistöjen oikeus omaan kulttuuriin tarkoittaa konkreettisesti vähemmistöjä huomioivia kirjauksia erilaisissa avustuskriteereissä (mm kulttuuri- ja kirjastolautakunta), aikaisempaa edistyksellisempiä avustuspäätöksiä mm maahanmuuttajataiteilijoiden suhteen ja tulevassa kulttuurirakentamisessa vähemmistöjen kuten saamelaisten ja maahanmuuttajien tarpeiden huomioimista.

Konkreettisimmillaan kulttuurirakentaminen Helsingissä koskettaa saamelaisia ja kulttuurikeskus Caisaa.

Caisan vuokrasopimus loppuu 2017–2018 vaihteessa ja siksi nykyisistä tiloistaan ulos marssiva monikulttuuriskeskus Caisa tarvitsee entistä paremmat tilat toiminnalleen.

Ei pitäisi olla kysymystäkään siitä ettemmekö tarvitsisi Caisalle ja sen tärkeälle toiminnalle nykyistä paremmat tilat Helsingin ytimestä. Kuitenkin aloitteita lopettaa Caisa siirtämällä sen toiminnat ja henkilökunta lähiöihin, kirjastoihin ja kaupungin kulttuuritaloihin on ollut ilmassa.

Samoin vastustan Caisan siirtämistä pyörille, mikä tuntuu oleva ajan henki. Mobiili-Caisa, joka liikkuisi sinne tänne kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan ei mitenkään voisi vastata pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kasvavaan tarpeeseen voida kokoontua keskustassa, järjestää oman kulttuurin tilaisuuksia ja mahdollistaa matalankynnyksen kulttuurien välistä dialogista kanssakäymistä.

Mobilli-Caisasta hyötyisivät vain ne tahot, jotka haluaisivat ajaa alas monikulttuurisen kaupungin kehityksen ja leikata julkisia peruspalveluja.

Saamelaiskulttuurikeskus Helsinkiin

Omaa erityishuomiota tarvitsevat myös EU:n ainoa alkuperäiskansojen ryhmä – saamelaiset. Erilaiset pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa vaikuttavat saamelaisryhmät; pohjoissaamelaiset kolttasaamelaiset, inarinsaamelaiset ja tietenkin city-saamet itse, tarvitsevat omaa fyysistä paikkaa oman kulttuurin jäljen jättämiselle, kohtaamispaikaksi ja saamelaisuuden tueksi.

Luonnollisesti saamelaiskulttuurikeskus tarvitsee toteutuakseen yhteistyökumppaneita. Valtion lisäksi yksi luonnollinen yhteistyökumppani on Helsingin kaupunki, jolla on kasvavan kaupungin kautta tarve järjestää kulttuuripalveluja sen erilaisille vähemmistöille kuten myös taata toimintaedellytykset saamenkieliselle kielipesälle, esiopetukselle sekä saamenkieliselle opetusryhmälle.

Saamelaiskäräjät ja käräjien toimintaohjelma tukee kulttuurikeskuksen perustamista Helsinkiin.

Rikkaalla Helsingillä on mahdollisuus pitää huoli vähemmistöjen oikeudesta omaan kulttuuriin. Kaupungilla on enemmän saatavia kuin velkoja. Yhteenlaskettuna kaupungin eri pankkitileillä on miljardi euroa säästössä. Kaupungin liikelaitokset tuottavat voittoa ja erilaisin järjestelyin on mahdollista ottaa tämä julkinen pääoma yhteiseen käyttöön jos ja kun vain poliittista tahtoa löytyy.

Kirjoittaja

JP Väisänen