Mielenosoituksen aika – eläkerahastot unohtavat eläkeläiset
Vappusatasen kohtalo
Entinen pääministeri Antti Rinne lupasi vappuna 2018 korottaa vaalikaudella alle 1 400 euron eläkettä saavien pienituloisten eläkkeitä sadalla eurolla kuukaudessa.
Kulumassa olevan vuoden alusta eläkkeitä korotettiinkin, mutta vain henkilöille, joiden eläke on korkeintaan 1 200 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeen enimmäismäärä kohosi tämän vuoden alusta yksinäisellä henkilöllä 31 euroa eli 660 euroon kuukaudessa ja avioparilla 589 euroon. Takuueläkkeen enimmäismäärä kohosi 50 eurolla 835 euroon kuukaudessa. Tuhannen euron eläkkeessä korotus oli 20 euron paikkeilla, 1 200 euron eläkkeessä vain muutaman euron kuukaudessa.
Rinteen yritystä ei sinänsä pidä vähätellä, sillä uudistus korotti yli 600000 pieneläkeläisen eläkettä. Mutta …1200-1 400 euron eläkkeiden korotukset jäivät ainakin toistaiseksi toteutumatta.
Hallitus pystyi ja pystyy omin toimin puuttumaan vain kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Siksi korotukset ulottuivat vain noin 1 200 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Ongelma oli siinä, että 1 200–1 400 euron eläkekorotukset olisi pitänyt toteuttaa työeläkejärjestelmän sisällä eli työeläkerahastoista. Vaatimus kilpistyi Eläketurvakeskuksen, Telan ja eläkeyhtiöiden jyrkkään vastustukseen eikä tuolle vaatimukselle saatu riittävää tukea enempää eduskunnan hallitus- kuin oppositiopuolueiltakaan.
SKP:n vaatimus
Vaatimus eläkerahastojen hyödyntämisestä hädänalaisimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien auttamiseksi kuuluu Suomen kommunistisen puolueen SKP:n eläkepoliittisiin vaatimuksiin. Puolue on vaatinut ja vaatii, että nykyisellään jo yli 210 miljardiin euroon paisuneiden työeläkerahastojen korkotuottoja tulee käyttää pienten eläkkeiden korotuksiin. Kansan- ja takuueläkkeet ovat pienten korotusten jälkeen edelleen täysin riittämättömällä tasolla ja pakottavat tuhansia ikäihmisiä elämään suoranaisen nälkärajan tuntumassa. Taitettu indeksi kiusaa ja kiduttaa työeläkkeensaajia Paavo Lipposen hallituksen toimesta työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otettiin vuonna 1995 käyttöön niin sanottu taitettu indeksi.
Vuosittain eläkkeitä korotettaessa yleisestä ansiokehityksestä alettiin huomioida tästä eteenpäin vain viidennes (20 %) ja neljä viidesosaa (80%) huomioitiin elinkustannusten noususta. Seurauksena on ollut työeläkkeiden ostovoiman voimakas, jopa dramaattinen jälkeenjääneisyys palkkakehitykseen nähden.
Tilastoasiantuntija Paavo Jauhiaisen grafiikan (17.2.2020) mukaan kun vuoden 1995 lopussa työeläkkeelle täysinpalvelleena siirtyneen työntekijän työeläke oli 60 prosenttia palkasta, niin vuonna 2020 tuo eläke on vain nippa nappa 44 prosenttia vastaavasta työstä maksettavasta palkasta.
Paisuneet eläkerahastot
Yhteiskunnassa on syntynyt yhä voimakkaampi vaatimus, että paisuneiden eläkerahastojen korkotuottoja olisi käytettävä pienten ja keskisuurten eläkkeiden kohottamiseen. Työeläkevarat eivät kuulemma riitä Vaatimus kilpistyy ETK:n, TELA:n ja työnantajien vastustukseen. He väittävät, että työeläkevarat eivät nykymenolla riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksuun. Tuo väite tuntuu sitä epäuskottavammalta mitä enemmän työeläkerahastot paisuvat.
Työeläkerahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa. Työeläkevakuuttajat Telan mukaan työeläkejärjestelmän sijoitusvarat olivat syyskuun lopussa 2019 yhteensä 209 miljardia euroaja kasvua kolmannen vuosineljänneksen aikana oli lähes 5 miljardia euroa sijoitustuoton ollessa kolmannen vuosineljänneksen jälkeen 9,0 prosenttia.
On arvioitu, että 2.5-3.5prosentin tuotto riittää tämänhetkisten työeläkkeiden maksuun. Rahastojen kiihtyvää kasvua Eläkerahastot ovat ilmeisesi kasvaneet kiihtyvään tahtiin vielä vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä.
Eläkeläisaktiiveille 17.2.2020 lähettämässään sp-viestissä kansanedustaja Kimmo Kiljunen kertoo tiedustelleensa TELA:sta mikä oli vuoden vaihteessa rahastojen koko. Analyytikko oli todennut, että vielä ei ole aivan tarkkaa lukua, koska tässä on parin kolmen miljardin euron kasvuhaarukka lopullisesti tsekkaamatta. Siis 2000-3000 miljoonaa euroa on vielä tarkennettavaa!!!?, Kiljunen huokaisi huuto- ja kysymysmerkeillä varustetussa viestissään. Noista rahoista luulisi riittävän osa pienten ja keskisuurten eläkkeiden korotuksiin.
Vaikka eläkerahastoissa on rahaa niin että ranteita pakottaa, eläkeläisille niistä ei kuitenkaan näytä liikenevän ainoatakaan lisäeuroa. Olisiko eläkeläisten aika lähteä kadulle osoittamaan mieltä ranskalaisten kohtalotovereiden tapaan?
Kirjoittaja
Suomen kommunistinen puolue
