Kriisissä budjetoitava työllisyyteen ja kulttuuriin

 90 vuotta sitten Suomessa keksittiin jotain kulttuurisesti merkittävää. Kansa sai oikeuden sivistykseen ja koulutukseen. Samalla tehtiin kuitenkin iso virhe. Kansalaisten keskeisestä oikeudesta alettiin puhua oppimisen velvollisuutena. Tämä onneton virhe tarkoittaa tänään kansanliikettä pakkoruotsin poistamiseksi. Olen huolestunut kehityksestä, jossa sivistysvaltiossa vähennettäisiin vähemmistökulttuurin tuntemisesta ja kielen osaamisesta. Tämän päivän suomalaisilla oppimisen vapautusarmeijoilla näyttää olevan sivistystä kaventava ja julkisen sektorin alasajon agenda. Porvarit pelkäsivät jo 20-luvulla, että kansakoulusta tulisi yhteiskunnalle liian kallis ja että oppivelvollisuus kasvattaisi huonoja työntekijöitä. Koulutus maksaa itsensä takaisin. Sivistys on keskeisin ulkopolitiikan ja rauhan väline. Kataisen hallitus esittää kuitenkin koulutuksen, sivistyksen määrärahoista leikkaamista. Kriisien aikaan kansalle olisi parempaa jos olisimme kuin ranskalaiset ja budjetoisimme nyt reilummin kulttuuriin, koulutukseen ja sivistykseen.

Kirjoittaja

JP Väisänen