Kirjasto on teonsana – Helsingillä vastuu keskustakirjastosta

Erilaiset keskustakirjaston pilottihankkeet kertovat helsinkiläisten innostuksesta uudesta keskustakirjastosta ja kaupunkitilan ei-kaupallisesta haltuun ottamisesta.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi viime tiistain kokouksessa hankesuunnitelman jolla keskustakirjaston rakentaminen saa tarvittavat ison vaihteen päälle. Keskustakirjaston rakentamiskustannukset ovat 98 miljoonaa. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen 30 miljoonan osuudella.

Ennalta oli suunniteltu, että yksityiset rahoittajat ja sponsorit olisivat innostuneet keskustakirjastosta mutta toisin kävi. Kokoomuksen keskustakirjastovastaiset valtuutetut ovat pelotelleet sponsorit pois tästä itsenäisyyden juhlavuoden näyttävimmästä hankkeesta. Sivistyksestä ja kulttuurista kiinnostuneet yksityiset rahoittajat odottavat ilmeisesti toista helsinkiläistä wow-hanketta, Guggenheimia enemmän kuin tätä koko kansan kirjallisuuden ja osallistuvankulttuurin lippakioskia.

Kaupungin rooli tässä tilanteessa on keskeinen. Nyt kaupungin on vastattava suunnitellun keskustakirjaston rahoituksesta vaarantamatta muita kirjastohankkeiden investointeja, peruskorjauksia tai henkilöstöresursseja.

Keskustakirjasto ja hyvin toimivat lähikirjastot ovat kaikille avoimia, ei-kaupallisia julkisia tiloja. Nämä ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä mm. kulttuurienväliselle kohtaamiselle, maahanmuuttajille, nuorille, ikääntyville ja syrjäytymisvaarassa oleville – meille kaikille helsinkiläisille.

Helsingin keskustakirjasto on myös valtakunnallisen kirjastotoiminnan tiennäyttäjä. Lähikirjastot vahvistavat keskustakirjaston rakentamisen ja suunnittelun kanssa tasatahdissa omaa paikkaansa sivistysvaltion kulttuuri- ja demokratiatiloina. Helsingin kirjastot ovat pilotoineet keskustakirjaston käyttäjäideoita ja uusia toimintoja. Helsingissä voidaan hyvin sanoa, että keskustakirjastoa on ikään kuin jo olemassa koska sitä on rakennettu toimintasisältöinä ja pikkupilotteina ennen varsinaista fyysistä rakennusta.

Kaupunkilaiset ovat osallistuneet keskustakirjaston toiminnan suunnitteluun ideatasolla esim. osallistuvan budjetoinnin hankkeilla.Tämä tulee esille mm uuden kirjaston kolmannessa kerroksessa erilaisina hiljaisina tiloina.

Uusi kirjastokonsepti tarkoittaa myös kirjaston avautumista yhteiskunnalliseksi vuorovaikutustilaksi.Keskustakirjastosta tulee paikka ja julkaisukanava kaupunkilaisten yksilöllisille ja kollektiivisille tekemisille. Uusi keskustakirjasato edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa osallistuvaa demokratiaa – kaikelle tälle meillä on todellista tarvetta.

Kirjoittaja

JP Väisänen