Kamppailu koronaa vastaan

19.3.2021/Seppo Ruotsalainen

KAMPPAILU KORONAA VASTAAN

(taloudellis-yhteiskuntapoliittista pohdiskelua)

Tässä esityksessä käytetyistä tai viitatuista tärkeimmistä lähteistä on luettelo kirjoituksen lopussa.

Osa II

”Silloin oli kevät/

nyt on syksysää/

…tuskin mua muistitkaan”

(Laulusta Ikävä (Four Cats)

Luku 1

Alussa oli Vihriälän raportti

Edellinen laajahko koronaa koskeva blogikirjoitukseni ”Kamppailu koronaa vastaan” julkaistiin 11.5.2020. Kirjoituksen sisältämät, lähinnä EU:n ja Suomen talouspolitiikkaa koskevat tarkastelut päättyivät toukokuun alkupäiviin. Tapahtumakohtaisessa tarkastelussa jäätiin perjantaihin toukokuun 8. päivään 2020, jolloin heti aamutuimaan oli vuorossa Vihriälän työryhmän raportin julkistamistilaisuus.

Raportin mukaan Suomen talous supistuu vuonna 2020 arvioiden mukaan 5-13 prosenttia. Velkaantumisaste bkt:stä nousee kulumassa olevan vuosikymmenen aikana 90 prosenttiin. Yrityksiä tulee kaatumaan, eläkeputken poistamista ehdotetaan, verotusta kiristetään. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne tulisi ilmeisesti olemaan osittain jopa kaaosmainen.

Sitten alkoi tapahtua

Talouspoliittiset tapahtumat etenivät kansainvälisesti siten, että toukokuun lopussa 2020 Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa koronakriisistä toipumiseksi. Kaikille EU:n jäsenmaille tarjottaisiin elpymisrahoitusta 750 miljardin euron arvosta. Komission tuolloisessa esityksessä elvytyspaketin oli määrä jakautua sisällöllisesti siten, että 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille suorina tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti kesäkuun alussa 2020 korottaa koronapandemian vuoksi jo maaliskuussa aloitetun 750 miljardin euron hätärahoituksensa 1350 miljardiin euroon. Hätärahoitus kestäisi vähintään vuoden 2021 kesäkuun loppuun. Tuona aikana EKP ostaa markkinoilta eurovaltioiden ja yritysten joukkolainoja eli myöntää niille lainaa. Rahantarjontaa lisäämällä keskuspankki pyrkisi siihen, että pankit antaisivat enemmän lainaa yrityksille ja kotitalouksille.

Suomi yritti harata vastaan

Suomen hallitus vaati alusta alkaen komission ehdottamaa 750 miljardin euron tukipakettia pienennettäväksi. Kesäkuun alussa 2020 hallitus linjasi kantansa todeten, että lainojen osuutta paketissa tulisi kasvattaa suorien tukien kustannuksella.

Kesäkuun puolivälissä 2020 eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti kantanaan, että puheena oleva hätärahoitus on vastoin unionin perussopimusta. Valiokunnan mielestä komission ehdotus poikkeaisi EU:n perussopimuksen artiklan 310 vaatimuksesta, jonka mukaan EU:n tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Tältä kannalta 750 miljardin euron lainanotto olisi kyseenalaista.

Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelun lausunnon (olipas pitkä sanarimpsu) mukaan lainanottoa ei ole EU:n perussopimuksessa kielletty. Maallikon mielessä tuo nostaa esiin mm. kysymyksen, onko EU:ssa vallitsevana käytäntö, että se mikä ei ole kiellettyä on sallittua.

Lopullista ratkaisua kohti

Ratkaiseva käänne elpymisrahoitusta koskevassa asiassa tapahtui heinäkuun puolivälissä Saksan antaessa liittokansleri Angela Merkelin johdolla voimakkaan tukensa 750 miljardin euron tukipaketille. Neljä päivää ja yötä (17.7-20.7. 2020) kestäneet EU- johtajien neuvottelut Brysselissä johtivat monilta osin kiistanalaisiin lopputuloksiin.

Keskeiset kiistakumppanit edellä mainitussa kokouksessa olivat Etelä-Euroopan maat Italia ja Espanja ja niitä vastapäätä pohjoisen nuuka nelikko (Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi). Nelikko vastusti elvytyspaketin suurta kokoa ja suorien avustusten määrää.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel antoi huippukokouksen loppuvaiheessa kompromissiesityksen, jonka mukaan 750 miljardin elpymisvälineestä jaettaisiin jäsenmaille 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainana. Näin myös tapahtui lopullisessa päätösesityksessä. Suorien tukien pienentämistä vaati alusta alkaen myös Suomen hallitus. Vuosien 2021-2027 EU:n talousarvioesitykseksi hyväksyttiin 1074 miljardia euroa.

Miksi nuo kaksi edellä mainittua keskenään niin erilaista asiaa eli 750 miljardin elpymisväline ja vuosien 2021-2027 talousarvio kytkettiin kentaurimaiseen keskinäiseen yhteyteen toistensa kanssa, siinä on riittänyt ihmettelemistä eikä oikein kunnon vastausta ole taidettu saada vielä tähänkään päivään (helmikuu 2021) mennessä.

Suomea sorsittiin

Suomi oli aluksi saamassa 750 miljardin euron elvytyspaketista avustuksina 3.2 miljardia euroa vuosina 2021-2023, mutta EU-komission tekemän uuden arvion pohjalta avustusosuus pieneni ensin vuoden 2020 syksyllä 200 miljoonalla ja sitten vielä siitäkin lisää 300 miljoonalla eurolla vuoden 2021 alussa. Yhteensä Suomen osuus on siis noiden pienennysten jälkeen alun perin luvatun 3.2 miljardin asemesta noin 2.7 miljardia euroa.

Suomen takaisinmaksuosuus elvytyspaketista ei sen sijaan pienentynyt, vaan maksamme takaisin 6.6 miljardia euroa vuosina 2028-2058. Suomen nettomaksuosuus on siis näillä näkymin (vuoden 2021 alussa) kasvamassa alkuperäisarviosta.

Outoja perusteluja

Suomen saamien avustusten pienenemisen on katsottu johtuvan siitä, että maa on hoitanut taloutensa monia muita maita paremmin ja erityisesti uusimmassa vaiheessa maamme talouskasvu näyttää kärsineen koronaviruspandemian aikana muihin nähden odotettua vähemmän.

Edellä mainittu jakoperuste on nostanut perusteltua kritiikkiä siksi, että ”palkkioksi” muita paremmin hoidetusta taloudesta suomalaiset veronmaksajat joutuvat rahoittamaan sellaisia taloutensa huonommin hoitaneita maita kuin Italiaa ja Espanjaa.

Edellä mainittu ristiriita näyttäytyy sen tosiasian valossa, että EU:n seitsemän vuoden budjetista (2021- 2027) Suomi on saamassa 11.7 miljardia euroa ja maksaa 16.7 miljardia. Siltä varalta että kaikki EU-maat jättäisivät jostain syystä velkaosuuksiensa maksut maksamatta Suomen enimmäisvastuut on rajattu 2,8 miljardiin euroon vuodessa.

Melko vaatimattomana (joskaan ei väheksyttävänä) saavutuksena EU-johtajien heinäkuun 2020 Brysselin neuvotteluista oli Suomen saama 400 miljoonan euron tuki maatalouden kehittämiseen ja 100 miljoonan euron lisätuki Pohjois– ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille.

Tätä kirjoittaessa

Suomen eduskunta aloitti 10.2. 2021 lähetekeskustelun EU:n suuresta (750 mrd) elpymispaketista. Lähetekeskustelu käytiin niin sanotusta omien varojen päätöksestä. Tuo päätös koskee EU:n tulevien seitsemän vuoden budjettivarausta. Päätöksessä määritellään muun muassa Suomen jäsenmaksut vuosien 2021-2027 budjettikaudelle. Omien varojen päätökseen liittyy myös tuo 750 miljardin euron elpymispaketti.

Niin sanotulla EU:n omia varoja koskevalla päätöksellä pyritään varmistamaan,

että elpymisvälineen kaltainen järjestely jää ainutkertaiseksi ja että jäsenvaltioiden vuosittaisen enimmäisvastuun määrä ei ylity, vaikka jotkut jäsenvaltiot jättäisivät omat vastuunsa hoitamatta (Eduskunnan suuren valiokunnan asiantuntijoiden kuulemistilaisuus 23.9.2020).

Saa nähdä miten käy. Eli jääkö ainutkertaiseksi. Epäilijöitä on.

Perustuslakivaliokunta

Omien varojen päätös tulee hyväksyä jokaisessa EU-maassa erikseen jotta elvytyspaketti syntyisi. Suomen eduskunnan kohdalla mielenkiinto on ennen muuta elvytyspakettiin aiemmin kriittisesti suhtautuneella perustuslakivaliokunnalla. Jos valiokunta katsoo, että hätärahoitukseen osallistuminen tarkoittaa merkittävää toimivallan siirtoa Suomelta Euroopan unionille, paketti on hyväksyttävä eduskunnan suuressa salissa kahden kolmasosan enemmistöllä.

Poliittisista puolueista ratkaisevaan asemaan näyttäisi nousevan kannassaan horjahteleva Kokoomus, sillä hallituspuolueiden (SDP, Keskusta, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP) äänimäärä ei riitä kahden kolmasosan enemmistöön. Eduskunnan käsittelystä näyttää alusta lähtien tulevan nimenomaisesti hallituspuolueiden ja opposition välinen kädenvääntö.

Perussuomalaiset

Elvytyspaketin kiivaimpana vastustajana esiintyvät perussuomalaiset, jotka tukeutuvat kritiikissään paitsi EU:n perussopimuksen artiklaan 310 (unionin tulojen ja menojen on oltava tasapainossa) myös ja erityisesti artiklaan 125, jonka mukaan EU tai yksittäinen jäsenvaltio ei saa ottaa vastatakseen toisen valtion taloudellisia sitoumuksia.

”Vaikka miten nimittäisi yhteistä velkaa muuksi, se on edelleen yhteistä velkaa”, sanoo perussuomalaisten Jani Mäkelä ryhmäpuheenvuorossaan eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 10.2.2021.

Välikysymys heti kättelyssä ja koronan vuoksi ilman kättelyäkin

”Kokonainen lipas yhteen menoon!”, päivitteli joku Tuntemattoman sotilaan sankareista konekivääritulituksen alkaessa komppanian ensimmäisessä hyökkäyksessä 1941. Sarjatulella eli välikysymyksellä aloittivat perussuomalaisetkin hyökkäyksensä elvytyspakettia vastaan. Välikysymys jätettiin heti eikä 15.päivä siis jo 10.päivä helmikuuta 2021.

Nopeasti siihen myös vastattiin. Hallitus sai elpymispakettia koskevassa välikysymysäänestyksessä viikkoa myöhemmin eduskunnan luottamuksen äänin 99-78. Kaikki läsnä olevat hallituspuolueiden edustajat äänestivät hallituksen luottamuksen puolesta. Vastaavasti kaikki läsnä olleet oppositiopuolueiden edustajat äänestivät epäluottamusta hallitukselle. Ilmassa on Alea iacta est– Arpa on heitetty –henkeä.

Kristilliset ja Nyt

Myös kristillisdemokraatit ja Nyt-liike yhtyivät välikysymykseen. Kristilliset kertoivat tiedotteessaan, että puolue ei hyväksy Suomen osallistumista EU:n elvytyspakettiin. Kristillisiä ja heidän puheenjohtajaansa Sari Essayahia näyttää korpeavan muun ohessa erityisesti se, että elvytyspaketti on komission ehdotuksessa kytketty yhteen EU:n seitsenvuotisen budjetin kanssa. Tämä korpeaa ja ihmetyttää monia muitakin, mutta minkä teet. Muitakin korpeamisen aiheita on. Kuten:

Jatkuva velkaantuminen

Yksi kiistanalaisimpia kysymyksiä on valtion jatkuva velanotto. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana EU aikoo maksaa avustuksia jäsenmaille unionin ottamalla velalla. Se voi tarkoittaa esimerkiksi EU:n veroja tai velkaantumista jäsenmaiden kustannuksella. Yksi keskustelun aihe on, pitäisikö, miten pitäisi ja voidaanko valtionvelkaa ylipäänsä maksaa takaisin ja missä määrin.

Elvytyspakettia (750 mrd) koskevaan keskusteluun Suomessa palataan lähemmin uudelleen tämän kirjoituksen 3

Kirjoittaja

Seppo Ruotsalainen