Heikki Kurttilan ja Seppo Ruotsalaisen vappupuhe

Hyvät ystävät ja toverit! 

Tässäkin puheessa joudutaan toistamaan jo lähes kliseisiksi muuttuneet sanat eli sen että elämme poikkeuksellista aikaa. Äidinkielen opettajani olisi 60 vuoden takaisessa koulussani moittinut minua siitä, että aloitan aineeni itsestään selvällä lauseella. Jos tuo kelpo opettajani olisi täällä nyt läsnä, hän varmaankin ymmärtäisi paremmin aloitukseni koska se on totisinta totta nimittäin se, että elämme poikkeuksellista aikaa.  

Sana korona yhdistää ja hämmentää meitä kaikkia samalla tavalla. Samalla tämä uusi tilanne tuo eteemme asioita, jotka normaalioloissa jäisivät piiloon. Valtiot näyttävät itsestään sekä sisä- että ulkopolitiikassa uusia puolia, jolloin joudumme kysymään miten valtio vastaa tähän meitä kaikkia kohtaavaan todella kovaan haasteeseen. Miten kommunistien tulee suhtautua nykyiseen tilanteeseen?   

Me tarkastelemme tätä kysymystä koronasta vastaavalla tavalla kuin muitakin suuria eteemme tulevia kysymyksiä marxilais-leniniläisestä näkökulmasta käsin. Tähän on sitäkin suurempi syy kun vietämme tänä vuonna juhlavuotta. Maailman proletaarisen liikkeen suuren johtajan Vladimir Iljitsh Leninin syntymästä tuli puolitoista viikkoa sitten kuluneeksi 150 vuotta.   

Lenin oli Marxin ja Engelsin opin nerokas jatkaja, Venäjän kommunistisen puolueen perustaja ja maailman ensimmäisen sosialistisen valtion johtaja. Hänen talous- ja yhteiskuntapoliittiset teoriansa ovat edelleen mitä ajankohtaisimpia. Hänen teoriansa yhteiskunnan valtiomonopolistisesta kehityksestä näyttää meille tien kapitalismista sosialismiin ja siitä edelleen kommunismiin.   

Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne alkaa muistuttaa valtiomonopolistisen kapitalismin huippuhetkeä kun valtiota huudetaan apuun tukemaan yrityksiä miljardikaupalla. Tässä vaiheessa nostamme esiin kysymyksen: Kenen ehdoilla näitä tukitoimia yrityksille toteutetaan? Kapitalistien vai työväenluokan ehdoilla ? Kommunisteja kiinnostaa erityisesti kysymys, millä tavoin tukia jaettaessa huomioidaan pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet.  

Samalla alkavat nousta esiin myös sosialismia vaativat näkemykset. Leninin mukaan ”valtiomonopolistinen kapitalismi on mitä täydellisintä sosialismin aineellista valmistelua” eikä valtiomonopolistisen kapitalismin ja sosialismin välillä ole mitään väliaskelmia.  

Sosialismi ja kommunismi 

Marxilais-leniniläisen valtioteorian mukaan yhteiskunnan sosialistista vaihetta hallitsee periaate ”jokaiselta kykynsä mukaan, jokaiselle työnsä mukaan”. Koronaolosuhteissa tämän  periaatteen toteuttaminen kapitalistisin keinoin on mahdotonta suurtyöttömyyden kasvaessa hallitsemattomaksi . Työtä ei ole saatavilla, ja sosialismikin on vaikeuksissa yrittäessään koronapandemian olosuhteissa toteuttaa periaatetta ”jokaiselle työnsä mukaan”.  

Mitä tehdä kun yritysten rahat loppuvat? Kymmeniä tuhansia työttömiä lisää? Riittävätkö työttömyyskassojen rahat? Kela tarvitsee 1 000 työntekijää lisää, mistä heidät löydetään? Kuka huolehtii avuttomista vanhuksista? 

Esille nousee näin kommunismin periaate ”jokaiselta kykynsä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan”. Koronan aiheuttamat muutokset ovat vielä tuntemattomia, mutta ihmisten välttämättömät tarpeet on turvattava. Tämä tosiasia korostaa tarpeiden mukaan toteutettavaa sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikkaa.   

Marx ja Engels kirjoittivat yli 170 vuotta sitten Kommunistisen manifestin, joka päättyy kehotukseen ”Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!”. Tuo upea vetoomus on kannustanut ja kannustaa edelleen työväenluokkaa kautta maailman kamppailuun oikeutettujen etujensa puolesta. Tuo vetoomus on nykyisessä tilanteessa ulotettava kutsumaan kaikkia ihmisiä yhteiseen kamppailuun maailman pelastamiseksi.