AINA MUN PITÄÄ TAISTELLA

Elämä tyttönä on vaikeaa.

Sukupuoliroolit ja mallit opetetaan pienestä alkaen: On käyttäydyttävä nätisti, ei saa riehua. Vaaleanpunaista päälle, hiukset letille ja harrastukseksi baletti tai pianonsoitto.

Teini-iässä on oltava seksikäs kympintyttö, kiltti ja kohtelias aikuisille – rohkean rempseä ja räävitön kavereille. Monessa maailman maassa teinityttö joutuu jo naimisiin ja tulee äidiksi.

Elämä naisena on vaikeaa.

Naisvaltaiselta koulutusalalta valmistutaan naisvaltaiseen, pienipalkkaiseen ammattiin. Puoliso pitää osata valita oikein, lapset on hyvä tehdä tietyssä iässä ja heidät täytyy hoitaa kotona samalla kun on mentävä mahdollisimman pian takaisin työelämään. Koti täytyy hoitaa hyvin, mutta samalla muistaa huolehtia, että mieskin saa oman tasa-arvoisen osuutensa kotitöistä ja lastenhoidosta. Työ on raskasta ja epävarmaa, palkka pieni, lastenhoito puuduttavaa ja kotiväkivalta yleistä. Uralla on edettävä, yhteiskunnallisiin asioihin vaikutettava, mutta myös muistettava ylläpitää kirjastoja ja kansalaisopistoja aktiivisella harrastamisella. Kun lapset on saatu maailmalle, pidennetään työuraa ja hoidetaan vanhukset työn ohella.

Miksi näin on ja kenen on vika?

Myös elämä poikana on vaikeaa.

Sukupuoliroolit ja mallit opetetaan pienestä alkaen: On oltava reipas ja rohkea, ulkoiltava paljon suuressa kaverijoukossa. Sinistä ja mustaa päälle, tukka lyhyeksi ja harrastukseksi jalkapallo tai jääkiekko.

Teini-iässä täytyy olla sosiaalinen, tiedettävä tavat ja oikeat kiinnostuksenkohteet, oltava salskea sanavalmis nuori mies, joka tykkää tytöistä vaikka enemmän kiinnostaisivat toiset pojat tai legoilla leikkiminen. Monessa maailman maassa teinipoika elättää jo perheensä tai joutuu sotaan.

Elämä miehenä on vaikeaa.

Ei ole miehenkään helppoa valita sairaanhoitajan tai lastentarhanopettajan uraa, itsevarmuutta se vaatii. Vaimo on valittava oikein, lapset tehtävä tietyssä iässä, talo rakennettava omin käsin ja uralla edettävä vaikka haluaisi hoitaa lapsia kotona. Kaikkeen samaan on isänä pystyttävä kuin mihin äitikin pystyy, mutta erotilanteessa isänä saakin olla vain joka toinen viikonloppu. Työ on raskasta ja epävarmaa ja sitä pitää jaksaa pitkään vaikka kroppa ei kestäisi. Perheväkivalta on yleistä ja baariväkivalta vielä yleisempää.

Miksi näin on ja kenen on vika?

Onko vika äidissä ja isässä, jotka ostavat vaaleanpunaiset ja siniset vaatteet ja valitsevat harrastukset? Onko vika opettajassa, joka odottaa lapsilta sukupuolensa mukaista käyttäytymistä ja osaamista? Onko vika lapsissa ja nuorissa itsessään, jotka kelpuuttavat kavereikseen vain ne, joilla on oikeanlaiset vaatteet, kännykät ja harrastukset? Vai olisiko syy mainosmaailmassa ja kapitalismissa?

Onko lasten pahoinvoinnin, avioeron tai perheväkivallan syy yksittäisessä miehessä tai naisessa, äidissä tai isässä? Onko työttömyyden syynä työntekijän laiskuus ja viitsimättömyys? Aiheuttaako syövän ja sydänkohtauksen yksilön heikkous ruokaan ja viinaan?

Vai olisiko syy suurempi?

Mistä tulevat sukupuoliroolit ja –normit? Miksi tyttöjen ja poikien vaatteiden värit ja harrastukset, miksi kotitöiden jakautuminen, miesten ja naisten ammatit tai heteronormatiivisuus istuvat niin tiukassa, vaikka naisten äänestysoikeus on saavutettu jo kauan sitten ja tasa-arvo on olevinaan niin itsestäänselvyys?

Onko vastakkainasettelun aika ohi?

Työväenliike ja vahva vasemmisto sai aikaan paljon hyvää tasa-arvon saralla. Vahva oikeisto, kapitalismi ja rahan valta ovat hyvää vauhtia hidastamassa edistystä ja takapakkiakin mennään.

Ratkaisujakin on. Kokonaisuuden on muututtava. Järjestelmän on muututtava.

Siihen tarvitaan tasa-arvoliikettä, feminismiä ja naisasianaisia. Siihen tarvitaan myös miehiä. Siihen tarvitaan radikaalia vasemmistoa, liikettä ja aatetta, joka vaatii kaikkien ihmisten tasavertaisuutta, sukupuoleen katsomatta. Naisten asemassa on paljon korjattavaa eikä tätä tule väheksyä. Ihmisten enemmistön asemassa on paljon korjattavaa. Naisia tarvitaan työssä ja taistelussa. Niin tarvitaan myös miehiä. Tarvitaan yhteistyötä ja meitä kaikkia.

Ja mitä minä yritän tässä sanoa? Sitä mitä Leninkin yritti, suuren naisen ja kansainvälisen naistenpäivän alullepanijan Clara Zetkinin sanoin:

”On totta, ettei Lenin koskaan kirjoittanut kirjaa eikä mitään laajaa tutkimusta ”naisasiasta”. Ei ollut hänen tapaistaan käsitellä yhteiskunnallisia ongelmia ”yleisen” abstraktisti. Sitä selvemmin ja johdonmukaisemmin hän harkitsi kaikkea, sitä määrätietoisemmin ja päättäväisemmin hän lausui ajatuksensa kaikesta, millä voi olla merkitystä proletaarisen vallankumouksen toteuttamisen kannalta. Sen vuoksi on hänen kaikkien teostensa yhtenä punaisena lankana hänen ilmaisemansa käsitys naisen ala-arvoisesta ja kahlehditusta asemasta porvarillisessa yhteiskunnassa ja naisen ratkaisevan tärkeästä osuudesta kommunismin toteuttamisessa.

— Kommunismi voi vapauttaa naiset ainoastaan, jos miljoonien naisten hehkuva tahto ja tarmokas toiminta sen pystyttämiseksi liittyy saumattomasti miljoonien heidän veljiensä tahtoon ja toimintaan ylivoimaiseksi titaaniseksi mahdiksi, joka kykenee lausumaan vääjäämättömän käskyn: ”Tulkoon!” ”

Rahan valta on tänä päivänä ehkä vahvempi kuin koskaan. Sodan uhka leijuu päällämme, mutta niin kummittelee Euroopassa myös kommunismin aave… Edistystä on näkyvissä ja jossain tulee raja kapitalismilla ja eriarvoistumisellakin. Kansaa on kaduilla monessa maassa, Kreikka on laittanut kovan kovaa vasten, ja Euroviisuissa lavalle nousee parrakkaan naisen jälkeen kehitysvammaisten punk-bändi! Tasa-arvon edistymistä on sekin, sanon minä.

Viimeisen sanan tässä puheenvuorossani saakoon yksi minun elämäni (äidin lisäksi, tietenkin) tärkeimmistä naisista, Elvi Sinervo:

SUOMEN NAISILLE

Muuta viisaudeksi menneisyyden kärsimykset,

suomalainen nainen,

ja vaikka on raskas taakkasi tänäkin päivänä, äiti,

ojenna selkäsi, katso mitä tapahtuu, ja tiedä:

olet onnellisempi ennen eläneitä. Sillä tämä on

vuosisata,

jolloin unelma toteutuu.

Kansat ovat muuttaneet toiveensa tahdoksi ja

tahtonsa yhteiseksi taisteluksi.

Valtava on tämä ihmisten liitto.

Jotta kansa ei enää kansaa sortaisi, valkoinen

mustaa, mies naista,

jotta ihminen olisi vihasta ja pelosta vapaa,

jotta rauha olisi itsestään selvä kuin aurinko ja ilma

ja maa, jota isänmaana rakastamme,

jotta kaikilla, jotka tekevät työtä, olisi oikeus työnsä

hedelmiin,

jotta ihmisen lapsuus olisi varjoja vailla

ja jotta hän vanhana sulkisi silmänsä sanoen:

elämä oli rikas ja hyvä

— vain tätä varten on luotu tämä ihmisten liitto.

Ja jotta tämä kaikki pian tulisi todeksi —

ei tulevaisuudessa tuhannen vuoden päästä

vaan tänään ja huomenna, nyt ja joka päivä —

ole sinäkin siinä, nainen ja äiti.

Tuo naisen voima ja tieto,

tuo äidin uljuus ja rakkaus, tuo sana ja teko.

Ja totisesti — avuttomiksi ja yksin ja häpeään

jäävät ne,

jotka tahtovat pystyttää ikuisen muurin

ihmisen ja hänen unelmansa väliin.

SKP