Budjetilla suomalaisten hyvinvointia vastaan
Valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla valmisteltu valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2027 kertoo hallituksen poliittisista valinnoista. Suomen kommunistinen puolue (SKP) tarkastelee niitä yksinkertaisen kysymyksen kautta: kuka maksaa ja kuka hyötyy?
Budjettiehdotuksen menot ovat 92,2 miljardia euroa. Budjetti on silti noin 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Hallitus on perustellut vuosien leikkauksia velkaantumisen pysäyttämisellä ja julkisen talouden tasapainottamisella. Velkaantuminen jatkuu. Kun leikkaukset eivät ole ratkaisseet velkaongelmaa, miksi samaa politiikkaa jatketaan?
Leikkaukset näkyvät ihmisten arjessa sosiaaliturvan heikennyksinä, julkisten palvelujen vaikeuksina sekä kuntien ja hyvinvointialueiden kasvavana paineena. Työttömyys heikentää ihmisten toimeentuloa ja julkista taloutta. Työtön tarvitsee tukea, maksaa vähemmän veroja ja hänen ostovoimansa heikkenee. Jatkuvat leikkaukset vähentävät myös kotimaista kysyntää ja heikentävät talouden kasvun edellytyksiä.
Hallituksen valinnat näkyvät erityisen selvästi puolustusmenoissa. Puolustusministeriön määrärahoihin ehdotetaan noin 620 miljoonan euron lisäystä edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Se on noin 1,7 miljoonaa euroa päivässä.
Uudet leikkaukset heikentävät ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Samalla ne kaventavat veropohjaa ja vaikeuttavat julkisen talouden vahvistamista.
SKP vastustaa sotilasmenojen jatkuvaa kasvattamista. Satojen miljoonien eurojen lisäykset aseisiin tehdään tilanteessa, jossa terveydenhuolto, koulutus, sosiaaliturva ja muut julkiset palvelut kamppailevat rahoituksesta. Turvallisuutta ovat työ, toimeentulo, asunto, terveydenhuolto, koulutus ja mahdollisuus elää ilman köyhyyden pelkoa. Näihin on löydyttävä yhteiskunnan voimavaroja.
Myös velkaantuminen vaatii ratkaisuja. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan nousevan vuonna 2027 noin 4,3 miljardiin euroon. Uudet leikkaukset heikentävät ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Samalla ne kaventavat veropohjaa ja vaikeuttavat julkisen talouden vahvistamista.
SKP esittää toisenlaisen vaihtoehdon: tarvitaan korkeampaa työllisyyttä, vahvempaa ostovoimaa ja progressiivisempaa verotusta. Suurituloisia, suuria omaisuuksia ja pääomatuloja on verotettava nykyistä enemmän. Tarvitsemme julkisia investointeja asuntoihin, energiaan, liikenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kestävään teollisuuteen. Valtion ja kuntien omistusta sekä osuustoimintaa on vahvistettava strategisesti tärkeillä aloilla. Samalla on estettävä julkisen varallisuuden ”peseminen” yksityiseksi pääomaksi: yhteisillä varoilla rakennettua omaisuutta ei saa siirtää yksityisiin taskuihin.
Suomalaiset pörssiyhtiöt jakavat omistajilleen ennätysosinkoja sen sijaan, että investoisivat yhtiön kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Esimerkiksi Virossa investointeja edistetään niitä suosivalla verotuksella.
Suomessa osinkotuloja on verotettava kuten palkkatuloja – kaikki tulot samalle viivalle. Investoinnit tuotannon kehittämiseksi ekologisemmaksi, talousmetsien ja soiden ennallistamiseksi, maa- ja metsätalouden valumapäästöjen minimoimiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi voivat kuitenkin saada verohelpotusta.
Vuosien leikkausten jälkeen valtio ottaa edelleen lähes 13 miljardia euroa uutta velkaa, korkomenot kasvavat ja sotilasmenoihin suunnataan lisää rahaa. Tämä politiikka on pahentanut Suomen talouden ongelmia.
SKP vaatii talouspolitiikkaa, jossa yhteiskunnan voimavarat käytetään ihmisten toimeentuloon, työhön ja yhteisiin palveluihin. Budjetti osoittaa, että Suomessa tehdään tietoisia valintoja siitä, mihin rahaa käytetään ja kuka maksaa. Ihmisiltä vaaditaan säästöjä ja uhrauksia samalla, kun sotilasmenoihin osoitetaan satoja miljoonia euroja lisää. Rahaa löytyy, kun poliittista tahtoa löytyy. Kenen tarpeet asetetaan etusijalle?
Vuosien leikkausten jälkeen valtio ottaa edelleen lähes 13 miljardia euroa uutta velkaa, korkomenot kasvavat ja sotilasmenoihin suunnataan lisää rahaa. Tämä politiikka on pahentanut Suomen talouden ongelmia. Sen jatkaminen merkitsee lisää painetta tavallisille ihmisille ja julkisille palveluille.
SKP vaatii Suomeen inhimillistä budjettia. Valtion talousarvion on lähdettävä Suomessa asuvien ihmisten tarpeista: työstä, toimeentulosta, terveydestä, koulutuksesta, asumisesta, vanhuuden turvasta ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Suomen yhteisiä varoja ei pidä alistaa suurpääoman, finanssimarkkinoiden ja jatkuvan asevarustelun intresseille. Budjetin on osoitettava, että valtion tärkein tehtävä on huolehtia ihmisistä, rakentaa oikeudenmukaista, rauhanomaista ja kestävää Suomea.
SKP:n keskuskomitea
Helsinki 30.8.2026
