Hurjat tuloerot köyhdyttävät koteja

Kesäkuun alussa julkistetussa tilastossa kerrottiin, kuinka varallisuuden jakautuminen on kehittynyt Suomessa vuoden 1994 jälkeen. Tilastokeskuksen julkaisu jäi melko pienelle huomiolle mediassa ja rikkaimman kymmenyksen yhä suurempi varallisuus vilahteli vain muutamissa otsikoissa. Tilasto kertoo kuitenkin karua faktaa yli 20 vuotta jatkuneesta leikkauspolitiikasta ja työehtojen polkemisesta. Erilaisilla hallituskokoonpanoilla leikkausten määrä on vaihdellut, mutta jokainen hallitus 90-luvun alusta lähtien on niitä harjoittanut.

Kotitalouksien nettovarallisuuden epätasaiseen jakautumiseen liittyy tietysti vahvasti tuloerot. Laajemmin, kuin varallisuuden keskittymisestä yhä pienemmälle kansanosalle, on viime vuosina kerrottu tuloerojen kasvun pienuudesta. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä 90-luvulla huimasti kasvaneet tuloerot eivät ole tähän mennessä palanneet aikaisemmalle tasolle. Tuloerojen kasvu kyllä tasoittui 2000-luvulle tultaessa, mutta sen jälkeen ne ovatkin pysyneet tasaisen suurina. Tästä voidaan laskea melko yksinkertaisella matematiikalla, että varallisuus kasautuu vuosi vuodelta pienemmälle porukalle, kun tuloerot pysyvät huimissa lukemissa.

Varallisuus kasautuu vuosi vuodelta pienemmälle porukalle, kun tuloerot pysyvät huimissa lukemissa.

Liki puolet kaikesta omaisuudesta rikkaimman 10% hallussa

Varallisuuden kehitystä Suomessa tilastoidaan yllättävän vähän. Aikaisemmin vastaava tilasto on julkaistu viisi vuotta sitten ja varakkaimman kymmenyksen osuus on kasvanut myös tässä ajassa. Hyvinvointivaltion alasajon alkaessa 90-luvulla rikkain 10% omisti 39.2% kaikesta nettovarallisuudesta (1994) ja vuonna 2016 vastaava luku oli jo 46.8%. Tälle kehitykselle ei nykyisellä hallituspolitiikalla myöskään näy loppua. Tuloerojen tulisi kääntyä vahvasti laskuun, ei suinkaan pysyä samalla tasolla, mikäli haluttaisiin myös varallisuuserojen kaventuvan.

Mahdollisesti vielä enemmän uudessa tilastossa kertoo sen toinen pääty. Puolet kotitalouksista omistaa vain noin kuusi prosenttia nettovarallisuudesta. Myös tähän lukuun on tullut muutosta lähivuosina ja aikaisemminkin, nimittäin kaventuvaan suuntaan. Rikkaat siis tutkitusti rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Aktiivimalli ja kiky pahentavat tilannetta

Suurin osa rikkaimpien varallisuuden kasvusta tulee pääomatuloista. Näihin tuloihin nykyinen oikeistohallitus ei ole puuttunut ainakaan vähentävästi ja sen sijaan keskittynyt yhä syventämään pienituloisten ahdinkoa. Kiky-sopimus vaikuttaa tuloeroihin niitä yhä kasvattaen. Se koskettaa eniten jo valmiiksi pienipalkkaisia aloja ja yksityisellä puolella lisää yhä isommissa määrin pääomatuloja.

Aktiivimalli ei suinkaan lisää työpaikkoja, vaan leikkaa työttömyysturvaa jo valmiiksi vähävaraisilta. Ministerien silmissä kiiluu jo aktiivimallin toinen vaihe, jossa suunnitelmissa on työttömän pakottaminen hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa ja raportoimaan niistä. Asianmukaisesti palkattuja töitä ei kuitenkaan tule yhtään lisää hakurallia lisäämällä.

Tulo- ja varallisuuseroja voidaan kaventaa

Yli kaksi vuosikymmentä on pitkä aika tehdä ihmisiä eriarvoistavaa politiikkaa. Se on johtanut valtaviin sosiaalisiin ongelmiin niin rakenteellisesti, kuin yksilötasollakin. Köyhillä on tutkitusti enemmän ongelmia saada esimerkiksi terveyspalveluja ja tuloerojen kasvu yhä kiihdyttää näitä ongelmia.

Yli kaksi vuosikymmentä on pitkä aika tehdä ihmisiä eriarvoistavaa politiikkaa.

Tulo- ja varallisuuserojen kasvu voidaan kuitenkin kääntää laskuun. Pääomatulojen verotus on Suomessa jopa EU:n keskitasoa alhaisempi ja sen nostamisella saataisiin tarpeellista rahaa julkisten palvelujen tuotantoon. Palkkatyötä luodaan parhaiten juuri julkisia palveluja lisäämällä kunnissa ja valtiotasolla. Kuntien talous kestää tämän, kun niiden valtionosuuksia korotetaan ja kunnille annetaan oikeus verottaa myös pääomatuloja. Näitä ja monia muita uudistuksia tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseksi ajaa Suomen kommunistinen puolue. Vain vaatimalla konkreettisia tekoja palvelujen, sosiaaliturvan, työpaikkojen ja paremman verotuksen puolesta voidaan varallisuuserojen synnyttämästä suosta nousta pois pysyvästi.

Lähde: Tilastokeskus
http://www.stat.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_tie_001_fi.html

PETRA PACKALÉN
Kirjoittaja on Tiedonantajan päätoimittaja ja SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen.

Kirjoittaja

Petra Packalén