Kiky-politiikka pysäytettävä – myös palkkojen eriarvoisuus ja jälkeenjääneisyys korjattava

Kiky-politiikan todellinen sisältö on palkansaajien kannalta murskaavan heikko. Sen tuloksena työaikaa pidennettiin ilman palkkaa kolmella päivällä vuodessa, työnantajien sotu-maksuja siirrettiin miljardeja työntekijöiden maksettavaksi ja matalatasoisen palkkakehityksen lisäksi leikattiin julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja.

Kiky-ratkaisujen hyödyt ohjautuivat yksinomaan työnantaja- ja pääomapiireille kuten eläkeyhtiöiden voittojen ja pääomatulojen rajuna kasvuna. Pelkästään pörssiin listautuneiden yritysten osingot nousivat vuosina 2018 ja 2019 ennätyksellisiin 13 ja 14 miljardiin. Suurvoittoja ei ole ohjattu investointeihin eikä niillä ole myöskään parannettu työllisyyttä.

Työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksen avaus ei riitä tasoltaan kompensoimaan kiky-politiikan tappioita työntekijöille eikä palkkaeriarvoisuuden kaventamiseen. Sillä ei myöskään lisätä ay-liikkeen vaikutusvaltaa.

Sopimuskierroksen avaus ei voi sitoa muiden ammattiliittojen käsiä huonoihin ratkaisuihin, vaan nyt on toimittava itsenäisesti oma ammattialan työntekijöiden aseman korjaamiseksi. Yhteiset tarpeet kaikilla aloilla on talkoopäivien poistaminen ja sotu-maksujen kompensaatio.

Erityisen tärkeää on nyt se, että julkisen sektorin naisvaltaisten alojen sopimuksilla voidaan korjata palkkatasa-arvon paha vääristymä. Julkisen sektorin palkkatason korjaaminen ja tasa-arvon toteuttaminen edellyttää rahoituksen turvaamista ja se on siten myös hallituspoliittinen kysymys. Julkisen talouden kuntoon saattaminen edellyttää pääomaverojen tuntuvaa kiristämistä ja kuntien valtionosuuksien lisäämistä.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö