On jälleen vappu, työkansan keväinen juhla.Vappupuheen aluksi on yleensä tapana luetella eriliaisia leikkauksia ja muita heikennyksiä, joita kulloinenkin hallitus on kuluneen vuoden aikana tehnyt. Luulen kuitenkin, että viime vuosien politiikka on kaikille paikallaolijoille itsestäänselvää, ja suuntaan siitä syystä katseet mielummin tulevaan.Eduskuntavaalit pidettiin keväällä. Ne olivat koko vasemmiston historian huonoimmat. Kolme suurinta puoluetta ovat seuraavan neljän vuoden ajan Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus. Kaikki nämä ovat puolueita, jotka vaalien alla puhuivat leikkauksista, ja jollain ihmeen ilveellä saivat tämän joukkohysterian ajettua läpi kansaan.Oli syy työläisissä ja liian vahvassa ay-liikkeessä, kuntien ja hallinnon koossa tai ihan vain maahanmuuttajissa, ovat kolme suurta puoluetta valmiit leikkaamaan tulevina vuosina, jotta niin sanottu ylivelkaantuminen saadaan kuriin.Vaalien jälkeen on puhuttu siitä, kuinka Suomessa on erilaisia kuplia joissa ihmiset asustavat. Minusta punavihreät ja persukuplat eivät ole välttämättä paikkaansapitäviä, tai ainakaan niiden ei tulisi olla. Suurin kupla nyky-Suomessa on oikeistokupla. Tässä kuplassa elävät ihmiset eivät tunne ihmisiä, jotka tienaavat alle keksitulon ja joiden mielestä palveluista leikkaaminen on hyväksyttävää, koska he itse käyttävät jokatapauksessa yksityisiä palveluita.Näille ihmisille on itsestään selvää, että jokaisen tulisi pärjätä omin avuin ja heille progressiivinen verotus on yksilön vapauksien rajoittamista. Valitettavasti tulevassa hallituksessamme useat ministerit elävät tässä kuplassa, ja ylipäätään eduskunta on vieraantunut tavallisen kansan asioista 6000 euron kuukausipalkkansa ansiosta.Myöskään Perussuomalaisten kannatusta ei voi vain pelkällä kuplista puhumisella ohittaa. Vaikka talouspoliittisesti Perussuomalaisetei ole vasemmiston kannalla, on puolue tavallisten äänestäjien silmissä ollut jo kaksissa eduskuntavaaleissa protestikanava tyytymättömyydelle. Kyse onkin siitä, miten tämä protesti olisi saatu tai tulevaisuudessa saadaan kanavoitua vasemmistopuolueiden kannatukseen.Eri ihmiset ovat julkisesti todenneet, että tämä että vaalitulos ei edusta heidän Suomeaan. Minä pidän taas valitettavana sitä, että tämä on minun Suomeni. Suomi, jossa mielummin pidetään tuloverotus, pääomaverotus ja yhteisöverotus alhalla ja leikataan palveluista tai jäädytetään sosiaalietuuksia. Minun Suomeni ei ole tasa-arvoinen, kaikkea muuta!Seuraavan neljän vuoden politiikka suoraan sanottuna pelottaa minua ajoittain. Minä itse, joka elän alle viidensadan euron kuukausittaisella opintotuella, olen niitä joiden tuen indeksijäädytykset ovat ensimmäisenä vaakalaudalla. Ei nykyiselläkään tuella elä, ei ole elänyt kunnolla vuosiin ilman suurta kikkailua tai opintolainan ottamista. Minun Suomeni tarvitsee tulevaisuudessa toisenlaista politiikkaa. Tulevissa vaaleissa, niin kunta- kuin eduskuntavaaleissa vasemmiston yleisesti on oltava vaihtoehtona leikkauksille, kurjuudelle ja työttömyydelle. Vain vahva ja yhtenäinen vasemmistokenttä niin paikallisesti kuin kansallisella tasolla ja eri kansalaisliikkeiden yhteistyön avulla, voi luoda vaihtoehtoista politiikkaa jonka keskiössä ovat ihmiset, eikä rahanhimo ja voitot.Suomi tarvitsee uuden suunnan, suunnan vasempaan kohti parempaa ja ihmislähtöistä politiikkaa!
Yhdysvaltojen hyökkäys Caracasiin ja Venezuelan presidentin kaappaaminen ovat törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus ja osoittavat, ettei Yhdysvallat kunnioita itsenäisten v
