Osallistumista, työtä ja yhteistoimintaa toisenlaisen Suomen, Euroopan ja maailman rakentamiseksi

MISS EUROPE – MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Heikko rupla painaa Stockmannin myyntiä. Valion irtisanoo 320 henkilötyövuotta. Stora Enso antaa positiivisen tulosvaroituksen. Maailmanpankki nostaa köyhyysrajaa. Autokaupan myynti lisääntyy. Suomalaisten keskivertoyritysten tulos kasvaa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden kuuden vuoden osinkojen nousuputkessa nyt; Raisio, Amer, Huhtamäki, Ramirent, Sponda ja Sampo. Ennusteen mukaan pörssiyhtiöiden osinkoennätykset rikotaan. Samaan aikaan pääministeri Sipilä huutaa, että meiltä loppuu rahat! Ja Sipilän Soinin ja Stubbin hallitus leikkaa 100 päivää työttömyysturvaa.

Hyvää päivää,

100 kertaa ihan toisenlaista päivää!

tervetuloa Tiedonantaja-festivaaleille!

Tämän keskustelun otsikossa kysytään neiti Euroopalta miten tästä eteenpäin. On tärkeää olla samalla lavalla Euroopan vasemmistopuolueen varapuheenjohtaja Maite Molan ja Vasemmistoliiton Lapin piirin varapuheenjohtaja Tarja Tapion kanssa. Arvostan molempia rohkeina ja radikaaleina vaikuttajina.

Neiti Eurooppa on se epädemokraattisesti yhteen liitetty valtioiden pakkounioini. EU:hun liityttäessä meille suomalaisille luvattiin rauhaa, vapautta ja talouskasvua. Nämä lupaukset tuntuvat nyt irvokkailta, kun EU-eliitti sanelee euromaille millaista politiikkaa on lupa harjoittaa ja unionissa ollaan enemmän huolissaan sijoittajien hyvinvoinnista kuin tasa-arvosta, yhteisvastuusta tai kokonaisen kansantalouden tilasta.

Neiti Euroopan toimia ja yhteistyötä on syytä tarkastella työväenluoka perspektiivistä. EU jäsenmaat leikkaavat kilpaa demokraattisesta ja sosiaalisesta Euroopasta. Feministisestä perspektiivistä voidaan väittää, että harjoitetun oikeistopolitiikan seurauksena EU on laiminlyönyt tasa-arvo- ja ihmisoikeusvelvoitteitaan.

Nostan esille pari neiti Euroopan suomalaista kipupistettä; kysymyksen subjektiivisiestä päivähoito-oikeudesta ja työllisyydestä. Ennen kipupisteitä muutama sana luokkataistelusta Kreikassa ja sitten ihan lopuksi muutama kutsu leikkauspolitiikan vastaiseen toimintaan.

EUROOPPALAINEN LUOKKATAISTELU

Tilanne on haastava. Euroopan unionin vapaudet tarkoittavat suuren bisneksen vapauksia. Eurooppalainen näkökulma on kapitalistinen, ympäristöä ja ihmistä riistävä. Kommunistisesta perspektiivistä on selvää, että taistelussa suurpääomaa ja riistoa vastaan ei pärjätä vain kansallisella aloitteella tai laittamalla rajat kiinni. Tarvitaan suunnitelma toisenlaisesta Euroopasta. Eräät puhuvat suunnitelma B:stä jotkut puhuvat siitä, että on irtaannuttava EU:n sopimusten kahleista. SKP haluaa voimistaa molempia aloitteita alleviivaten luokkataistelun kansainvälistä perspektiiviä ja yhteisvaikuttamisen areenan vahvistamista.

Neiti Eurooppa on tänään kapitalismin koepöydällä. Troikka eli Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio ovat melkein vapaasti saaneet määritellä mitä eurooppalainen sosiaalipolitiikka tarkoittaa ei pelkästään Etelä-Euroopassa mutta myös täällä meillä Suomessa.

Me suomalaiset kommunistit olemme Euroopan vasemmiston yhteistaistelun kautta osoittaneet tukemme Kreikan kansan taistelulle leikkauspolitiikkaa vastaan. Tänään tilanne Kreikassa Syrizan vaalivoitosta huolimatta on kriittinen. Tiedämme omasta suomalaisesta kokemuksesta miten vaikeaa vasemmiston yhteistyö on. Kuitenkin vaikeuksista huolimatta toivomme, että niin Suomessa kuin Kreikassa – globaalimmin me työväenluokan toimijat ja erialaiset vasemmistolaiset voimat, kommunistit, vihreät ympräristöaktiivit ja feministiset voimat kykenisimme parempaan yhteistyöhön ja kokoamaan yhteistyönpolitiikkaan uskovaa leikkauspolitiikan vastaista yhteisrintamaa.

Neiti Euroopan etelässä Troikka hyökkäsi vasemmistopuolue Syrizan kimppuun pyrkimyksenään nöyryyttää se totaalisesti ja antaa samalla varoittava esimerkki koko muulle Euroopalle. Kyse on paljaasta luokkataistelusta, oikeistolaisesta hyökkäyksestä työväenliikettä, kansalaisliikkeitä ja niiden tavoitteita ajavia poliittisia voimia vastaan. Koska Troikan toimet ovat hyökkäyksiä demokratiaa vastaan, on tärkeää, että vasemmistossa ymmärretään myös tarve laajemmalle, demokratian ja tasa-arvokehityksen puolesta käytävälle kamppailulle, joka ei ole pelkästään vasemmistolainen, vaan laajempia ihmisjoukkoja koskeva tavoite.

Kreikan ja EU:n suunnan muuttamiseksi ensimmäinen tärkeä tavoite on velkojen leikkaaminen, sillä Kreikka ei selviä velkataakastaan. On murrettava velan tabu. Kreikan ja muiden maiden velkoja on leikattava ja maksuaikoja on pidennettävä. Pankkivallasta on siirryttävä kansan valtaan. Pankkien ja suursijoittajien pelastamisen sijaan velkajärjestelyissä kriisin laskut on laitettava kriisin aiheuttajille. Pidän tärkeänä Euroopan vasemmiston suunnitelmaa järjestää eurooppalainen velkaseminaari heti ensi keväällä.

On myös välttämätöntä luopua Euroopassa vallalla olevasta julkisten palvelujen leikkauslinjasta. Julkiseen tuotantoon panostaminen luo uutta työtä ja hyvinvointia, ja se voi kääntää Euroopan uudelle kasvu-uralle. Leikkausten ja irtisanomisten taustalla oleva uusliberalistinen ideologia on kyseenalaistettava perusteitaan myöten.

Memorandum of Understanding (MoU) –asiakirja on ollut keskeinen argumentti jolla on perusteltu sosiaalipoliittisia toimia ulkopuolisen rahoituksen tai lainoituksen saamiseksi. MoU-asiakirjat ovat olleet keskeinen väline, jolla Troikka on ohjannut kriisivaltioita. Niissä on voitu yksityiskohtaisesti luetella toimet, joihin kriisivaltiot ovat olleet pakotettuja.

Nämä taantumukselliset kriisitoimet työmarkkinoilla ja sosiaalipolitiikassa ovat johtaneet julkisten palvelujen karsimiseen ja naisten kasvavaan työttömyyteen.

EU:ssa julkisia palveluja ja lapsi- ja perhe-etuuksia on leikattu ja tasa-arvoon liittyvää viranomaistoimintaa ajettu alas tai supistettu voimakkaasti. Rakenteellisten uudistusten nimissä on tuhottu työmarkkinoiden sopimusrakenteita, merkittävästi huononnettu naisten asemaa ja tasa-arvoa sekä rikottu vähimmäistoimeentuloa koskevia normeja.

Feministinen näkökulma ei ole vain yhden kommunistin perspektiivi. Muun muassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n valvontaelimistä asiantuntijakomitea ja yhdistymisvapauskomitea sekä Euroopan neuvoston Euroopan sosiaalisen peruskirjan valvontaelin ovat dokumentoineet näitä rikkomuksia laajasti. YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta valvova CEDAW-komitea on Kreikkaa käsitellessään kuvannut maassa vallitsevaa syvää humanitaarista kriisiä ja dokumentoinut useita perusoikeusloukkauksia.

Useissa EU:n jäsenmaissa on huononnettu naisten asemaa painottamalla myös perinteisiä perhearvoja. Sipilän hallitus liittää SSS-politiikallaan Suomen nyt näiden maiden joukkoon, jossa leikkauspolitiikkaa apuvälineenä käytetään osoittamaan naisille paikka työelämän ulkopuolelta – jos nyt ei ihan hellan ja nyrkin välistä niin ainakin ilman palkkaa kolmannelta sektorilta ja sieltä missä työ tarkoittaa hyväntekeväisyyttä. Kesällä kaikkiaan 85 suomalaista professoria, yliopistonrehtoria ja tutkimuspäällikköä arvosteli kovin sanoin pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa siitä, että ohjelmasta puuttuu täysin tasa-arvonäkökulma. Nyt syksyllä kun budjetista on päätetty ja kärkihankkeet on avattu yhdyn arvosteluun.

Kriisipolitiikassa julkiseen sektoriin ja palveluihin kohdistuneilla säästötoimilla on ollut selkeitä sukupuolivaikutuksia. Hakenin professori Niklas Bruunin mukaan tänään erityisesti, turvapaikanhakijoiden, vammaisten ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten asema on kaikken pahin ei vaan kriismaissa vaan koko EU.ssa.

Bruunin mukaan Troikka on määrännyt esimerkiksi Espanjan, Portugalin ja Kreikan purkamaan työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien sääntöjä laajasti ja usein äkillisesti, mikä on saanut aikaan yhä epävarmempia työsuhteita, korkeaa työttömyyttä, lisääntyvää köyhyyttä ja sosiaalista epävarmuutta. Naiset ovat jääneet työttömiksi. Kreikasssa naisten työttömyysluvut ovat merkittävästi korkeammat kuin miesten. Kun naisleskien pieniä eläkkeitä leikattiin prosentuaalisesti kaksi kertaa niin paljon kuin muita eläkkeitä, suuri määrä naisia pakotettiin köyhyysrajan alapuolelle.

SUOMALAISIA KIPUPISTEITÄ

Suomessa neiti Euroopan kipupisteitä on useita. Aikoinaan taistelulla saatiin lakiin lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Nyt Sipilän hallitus aikoo kumota tämän lasten oikeuden niin että sen toteutuminen riippuu lapsen vanhempien työ- ja muusta tilanteesta. Hyvä varhaiskasvatus on todettu oikeudeksi, joka tasoittaa mahdollisuuksia peruskoulussa ja sitä tietä muihin opintoihin. Lakiesitykseen sisältyy myös lapsiryhmien suurentaminen, joka heikentää varhaiskasvatuksen laatua, ja osa-aikaisen päivähoidon osuuden lisääminen, jonka seurauksena osan päivästä ryhmät voivat olla vielä sitäkin suurempia. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen iskee selvästi eniten juuri niihin lapsiin, jotka perheen vaikean tilanteen takia tarvitsisivat eniten varhaiskasvatusta. Ne lapset joiden vanhemmilla on rahaa yksityiseen hoitoon, ovat jo lakiesityksen perusteella paremmassa asemassa, koska samaa rajoitusta ei esitetä yksityiseen hoitoon (vaikka sitäkin tuetaan kuntien verovaroista).

Pidän tärkeänä hallituksen vastaista viestiä, jossa Helsingin lisäksi muutama muukin kaupunki antoi torjuvan lausunnon hallituksen esitykseen. Samoin Naisasialiitto Unioini vastustaa hallituksen esitystä. Unioinin mielestä lakimuutos heikentäisi naisten asemaa eikä vanhempien työmarkkina-aseman, perhevapaiden tai muunkaan vanhemman elämäntilanteen tulisi rajoittaa lapsen oikeuksia.

TYÖLLISYYTEEN PANOSTETTAVA

Porvaripolitiikkaa tuottaa työttömyyttä. Elokuussa Suomessa oli 346 700 työtöntä työnhakijaa. 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Siplän hallituksen suunntelmat iskeä julkisen sektorin palveluihin eivät vielä näy työttömyystilastoissa. Nyt naisia ja miehiä on melkein yhtä paljon työttöminä työnhakijoina. (Työnhakijoista oli miehiä 319 200 ja naisia 302 700. Miesten määrä lisääntyi vuoden takaisesta tilanteesta 26 200:lla ja naisten 27 800:lla.)

Hallituksen leikkauspolitiikka ja sen lisätoimiksi esitetyt pakkolait ovat suora ja häpeilemätön hyökkäys suomalaista työväenliikettä ja sen taistelulla rakentamaa hyvinvointimallia kohtaan. Tämä politiikka on taantumuksen politiikkaa jossa julkiset palvelut karsitaan minimiin, palkkoja alennetaan ja ay-liikkeen neuvotteluvoima romutetaan. Hallitus ei pelkästään hyökkää työväestöä vastaan leikkauksilla, vaan se myös kyseenalaistaa koko työehtosopimusoikeuden. Toimet ovat perustuslain sekä kansainvälisen työlainsäädännön vastaisia.

Hallituksen toimet ovat räikeää tulonsiirtopolitiikkaa työntekijöiltä omistavalle luokalle. Se ei kohenna Suomen kansantaloutta, vaan hyödyttää pelkästään rikkaita ja omistajia. On sietämätöntä, että hallitus puhuu talkoista mutta jättää rikkaat täysin rauhaan.

Työajan pidentämiseen tai palkkojen leikkaamiseen ei pidä suostua, ei vaikka leikkaamista esittäisivät tutut ay-liikkeen miehet. Maailman Talousfoorumin tuoreimmassa kilpailukykyraportissa Suomi on yhä Euroopan toiseksi kilpailukykyisin valtio.

Tämä työläisten kyykyttäminen on lopetettava, ja kotimaisen kysynnän turvaamiseksi on tehtävä reilut, reaaliset palkankorotukset, jotka ovat vähintään kustannustason nousua vastaavat.

Lisäksi on käynnistettävä kokeilu työajan lyhentämisestä kuuteen tuntiin päivässä ansiotasoa alentamatta. Merkitsemme ilolla uutisen vasemmistoliiton samansuuntaisesta aloitteesta. Tämä uudistus tuo työntekijöille lisää aikaa perheelle ja harrastuksille sekä auttaa työssä jaksamisessa. Se myös mahdollistaa tehokkaamman tuotannon, kun lukuisilla aloilla voidaan siirtyä tekemään töitä kahdessa vuorossa.

Suomen talouden tervehdyttämiseksi tarvitaan leikkauspolitiikan sijaan toisenlaisia tositoimia kuten valtion omia investointeja ja työpaikkojen luomista. Valtion ja kuntien on otettava aloitteentekijän rooli ja potkaistava talous käyntiin. Miljardiluokan investointiohjelmalla voidaan luoda uusia työpaikkoja hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon ja energiansäästöön, korjausrakentamiseen, digitaaliseen teknologiaan, hoivapalveluihin ja terveysteknologiaan sekä oppimisen ja koulutuksen aloille. Sivistys, koulutus ja kulttuuri ovat parasta puolustuspolitiikkaa. Lisäresursseja kansalaisyhteiskunnan rauhantyöhön ja sivistykseen saadaan perumalla suunnitelmat puolustusvoimien budjettien kasvattamisesta ja perumalla ostovalmiudet uusille sotakoneille. Tällaisten panostusten avulla voitaisiin ottaa käyttöön nyt töitä vailla olevien ihmisten laaja osaaminen ja potentiaali.

MUKAAN HALLITUKSEN VASTAISEEN TOIMINTAAN

Tiedonantaja-festivaali on mainio paikka kutsua teidät kaikki mukaan hallituksen ja rasismin vastaiseen toimintaan; esimerkiksi 24.10 järjestetään ainakin Helsinigissä ja Tampereella rauhanmarsseja joissa avataan maahanmuuton ja pakolaisuuden syitä ja taustoja; kerrotaan sodista, köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesta.

Mielestäni laajan vasemmiston, työväenliikkeen ja meidän kommunistien on osallistuttava tähän keskusteluun maahanmuuton taustoista. Meillä on unelmaa suurempi tehtävä paljastaa rasismin rakenteet, näyttää esiin fasismin ajatuskuviot ja piirtää auki se moninaisten asioiden kartta, joka löytyy maahanmuuton, turvapaikanhakijoiden, pakolaisten, paperittomien – toverien kohtaloiden takaa.

Toivoisin, että Vasemmistoliiton ja SKP:n yhteistyö voisi löytää mahdollisuuksia Euroopan vasemmiston aloitteissa kuten feministisissä yhteisaloitteissa naisten oikeudesta kunnon työhön ja kunnon palkkaan, oikeudesta päättä omasta kehosta ja oikeudesta aborttiin. Yhteistyön mahdollisuuksia voisi löytyä myös aloitteista vahvistaa maahanmuuttajatyöläisten oikeuksia ja rauhanaloitteista yhdessä muiden Euroopan vasemmiston puolueiden kanssa.

VÄRIKKÄÄSEEN JA PLURALISTISEEN YHTEISRINTAMAAN

Nyt tarvitaan Osallistumista, työtä ja toimintaa toisenlaisen Suomen, Euroopan ja maailman rakentamiseksi.

Siihen täytyy sisällyttää kommunismin toivo oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta ja jakamisesta, Siihen täytyy sisällyttää feministinen unelma naisten ja miesten ja jokaisen ihmisen yhtäläisistä oikeuksista kehitykseen,

Siihen täytyy sisällyttää ekologinen vaatimus muuttaa planeettaamme universaaliksi yhteiseksi hyväksi,

Ja

Siihen täytyy sisällyttää visio maailmankulttuurista, jossa vähemmistöillä on oikeus omaan kulttuuriin ja mikä tärkeää hyvät toverit

Siihen täytyy sisällyttää se, että kansalaisilla itsellään on tahto päättää asioista paikallisesti ja globaalisti.

SKP