Tekoja yhtenäisen ja rauhaa rakentavan ay-toiminnan eteen
Suomessa kolmatta kertaa vietettävänä Työn päivänä 5.9. vaadimme rappeutuneena olevien työelämän perusasioiden kuntoon laittamista, työläisten oikeuksien asettamista keskiöön sekä virkeän, voimakkaan ja yhtenäisen ay-liikkeen rakentamista paikallisilta tasoilta käsin.
Palkkakuopat pois ja tasa-arvon tielle
On päästävä eroon ihmisarvoiseen elämiseen riittämättömistä palkoista ja palkkakuopista. Taisteluita palkankorotusten puolesta on voimistettava palkkataulukkojen alimpien palkkojen korottamiseksi. Toimeentulon turvaamiseksi olisi syytä ryhtyä puhumaan riittävästä vähimmäispalkan tasosta. Työväenliikkeen yhteisvoimin on pidettävä huolta siitä, että Euroopan unionin valmistelemaan direktiiviin vähimmäispalkoista sisältyy kollektiivisten työehtosopimusten vahvistaminen. Vähimmäispalkalla tulee olla kunkin maan palkkojen keskiarvoon sidottu riittävä minimitaso, esimerkiksi 60 prosenttia mediaanipalkasta.
Vuonna 2022, palkkatasa-arvo sukupuolten välillä on vihdoin ja viimein toteutettava käytännössä. Työpaikkakohtaisesti eriarvoisuuksia palkoissa on mahdollista havaita ja ryhtyä korjaamaan palkka-avoimuuden avulla.
Vuonna 2022, palkkatasa-arvo sukupuolten välillä on vihdoin ja viimein toteutettava käytännössä. Työpaikkakohtaisesti eriarvoisuuksia palkoissa on mahdollista havaita ja ryhtyä korjaamaan palkka-avoimuuden avulla. Sekä julkisen ja yksityisen että kolmannen sektorin työpaikoilla on siirryttävä palkka-avoimuuteen, jossa etenkin luottamushenkilöillä on mahdollisuus saada tietoon työntekijöiden palkkatiedot helposti, ilman kynnyksiä.
Tuoreimmat tilastot köyhyydestä on ennen koronapandemiaa vuodelta 2019. Tuolloin köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oli Suomessa 873 000 ihmistä. Köyhyys on poistettava korottamalla perusturvaa eurooppalaisen köyhyysrajan tuntumaan, 1200 euroon kuukaudessa. Tähän summaan tulee olla oikeutettu verottomasti kaikki ne, jotka eivät voi omalla työllään perusturvaa rakentaa – tähän joukkoon lukeutuu muun muassa työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita.
Parempi työaika kunnon palkalla
Erilaiset pätkä- ja silpputyöt sekä epävarma ja riittämätön toimeentulo on tänä päivänä tuttua entistä useammille. Oikeistovallalla on luotu sellainen tilanne, jossa kokoaikaisten ja kunnollisesti palkattujen töiden puuttuessa ihmiset ovat pakotettuja ottamaan vastaan huonosti palkattuja pätkä- ja silpputöitä – ja heidän pitäisi olla vielä kiitollisia siitä!
Yritykset ovat viime vuosina pyrkineet entistä enemmän teettämään työtä erilaisilla toimeksianto- ja kumppanuussopimuksilla työsuhteiden sijaan ja ajaneet ihmisiä pakkoyrittäjiksi, jotta työsuhteellisia koskevien käytäntöjen ja työehtosopimuksen noudattamiselta voitaisiin välttyä. Tähän on vastattava ay-voimalla. Työsuhteisiin tarvitaan lisää varmuutta ja työnantajien sopimustekniset kikkailut työehtojen ja ay-joukkovoiman musertamiseksi on estettävä.
Työllisyyspoliittiseksi tavoitteeksi on asetettava uusien kokoaikaisten työpaikkojen luominen kunnollisella, ihmisarvoiseen elämiseen riittävällä palkalla. Ei pidä unohtaa, että kokoaikaisuudesta poikkeavia työsuhteitakin tarvitaan ja ne sopivat osalle ihmisistä hyvin. On päästävä kuitenkin eroon siitä, että pätkä- ja osa-aikatöihin joutuu siksi, kun muutakaan ei ole tarjolla.
Uudeksi kokoaikaisen työn malliksi – paremmaksi työajaksi – esitämme yleisen työajan lyhentämistä 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Hyödyt työajan lyhentämisestä ovat tulleet selvästi esiin kokeilujen ja tutkimusten kautta ja niiden tulokset ovat yksiselitteiset; lyhyempi työaika lisää työssäjaksamista, vähentää kuormittavuutta ja stressiä sekä siten pienentää työterveyshuollon kustannuksia. Työn tuottavuus kasvaa, kun työtä voidaan jakaa tasaisemmin. Työn tehokkaampi jakaminen avaa mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja yhteisiin palveluihin ja toimintoihin kunnille, uusille hyvinvointialueille ja valtiolle.
Etenkin monien nuorten arkea hankaloittavat nollatuntisopimukset on kiellettävä lailla sillä poikkeuksella, että jatkossakin ne olisivat mahdollisia työntekijän nimenomaisesta toivomuksesta. Nollatuntisopimukset aiheuttavat ihmisille epävarmuutta ja haittaavat arjen suunnittelua ajallisesti ja taloudellisesti.
Rauhantoimintaa ja yhteispeliä liittoihin
Ammattiliitoissa on ryhdyttävä toimimaan työpaikkojen sekä ammattiosastojen ja -yhdistysten rauhantoiminnan uudelleenkäynnistämiseksi ja vahvistamiseksi. Työpaikoilla ja ay-liikkeessä tehtävä rauhantoiminta oli vahvaa vuosikymmeniä sitten, jolloin epäkohtiin reagoitiin joukkovoimalla ilman, että joukkoliikkeiden välille olisi luotu turhia aitoja. Rauha on aivan kaikkien asia ja rauhankasvatusta tarvitsee ihan jokainen. Rohkeudelle ja joukkoliikkeiden yhteistyön viestille on tämän päivän ay-liikkeessä todella tarvetta.
On tunnustettava, että rauha on myös ay-liikkeen asia ja Suomen työväkeä kokoavana liikkeenä sen on otettava kantaa ja toimittava nykyistä monipuolisemmin yhteiskunnallisten ja yleismaailmallisten teemojen suhteen. Ay-liikkeen on oltava rauhan puolella ja vastustettava Suomen liittämistä Natoon.
Yksittäisten liittojen työtaisteluita on tuettava julkisesti ja tarvittaessa solidaarisuustyötaisteluiden muodossa muiden liittojen toimesta laajalla rintamalla.
Kutsumme kaikkia osallistumaan rauhan- ja ympäristöliikkeen toimijoita yhteenkokoavaan kansainväliseen Ympäristö vaatii rauhaa -hybriditapahtumaan Tampereella ja Zoomissa 19.-20.11. Tapahtumassa käydään keskustelua eri yhteiskunnallisten teemojen, kuten rauhan ja ympäristön, nivoutuvuudesta toisiinsa sekä aktivismin joukkoistamisesta, johon liittyy myös ay-liikkeen rooli. Käy osoitteessa ymparistovaatiirauhaa.fi ja seuraa Instagramissa ja Facebookissa.
Ay-liikkeellä on selkeää parannettavaa yhtenäisyyden ja solidaarisuuden rakentamisessa. Yksittäisten liittojen työtaisteluita on tuettava julkisesti ja tarvittaessa solidaarisuustyötaisteluiden muodossa muiden liittojen toimesta laajalla rintamalla. Liittojen ei pidä riidellä julkisesti keskenään siitä, kenellä on maltillisimmat vaatimukset.
Uutta joukkovoimaa kasvaa paikallisesti
Paikallisen ay-toiminnan virkistämisessä on mahdollista onnistua synnyttämällä keskustelua työntekijöiden tilanteesta työpaikoilla ja omassa arjessaan ja tarjoamalla matalan kynnyksen tekemisen paikkoja ammattiosastoissa ja -yhdistyksissä. Ay-järjestäytymistä on tarpeen laajentaa nuorten työntekijöiden keskuudessa. Nuorilla on oltava matalan kynnyksen vaikuttamisväyliä ay-liikkeen sisällä.
Tarvitaan uusien aloitteiden esittämistä paikallisille päätöksentekijöille ja työpaikoille, toimia työpaikkademokratian kehittämiseksi sekä vaatimuksia liittojohdolle valtakunnallisen linjan terävöittämisestä.
Valtakunnallisen ay-liikkeen kyvyn voimistaminen vaatii paikallistasolta, ammattiosastoissa ja -yhdistyksissä, ponnistavaa joukkovoiman kasvattamista. On tehtävä irtautuminen paikallisten ay-järjestöjen nykyisestä virkistys- ja hupitoimintaan keskittyvästä linjasta sekä löydettävä paikallinen potentiaali ja tunnustettava ay-liikkeen tehtävät. Tarvitaan uusien aloitteiden esittämistä paikallisille päätöksentekijöille ja työpaikoille, toimia työpaikkademokratian kehittämiseksi sekä vaatimuksia liittojohdolle valtakunnallisen linjan terävöittämisestä.
Otetaan paikkamme ay-liikkeessä ja yhteiskunnassa radikaalin, systeeminmuutokseen tähtäävän aktivismin voimin! Työntekijät huomioiva työelämä tarkoittaa parempaa työaikaa, kunnollisia työehtoja, tasa-arvoa ja enemmän turvattuja kokoaikaisia työsuhteita.
Hyvää Työn päivää!
