Aloite yhteistoimintaan porvarihallitusta vastaan

Oikeiston vaalivoitto ja porvarihallituksen muodostaminen ovat luoneet uuden tilanteen. Työväen- ja kansalaisliikkeiden toiminnan tuloksena saavutetut oikeudet ovat entistä laajemmin uhattuna. Porvarihallituksen politiikkaa ohjaavat kovat oikeistolaiset arvot ja suuren rahan edut.

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous vetoaa voimien kokoamiseksi hallituksen ja työnantajapiirien oikeistolaista politiikkaa vastaan. Nyt tarvitaan vasemmiston, ay-liikkeessä ja kansalaisliikkeissä toimivien keskusteluja yhteisistä tavoitteista ja yhteistoiminnasta niin yksittäisissä asioissa, paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Hallitus rikkaiden ja suuryhtiöiden asialla

Keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n muodostaman porvarihallituksen ohjelma ja ensimmäiset toimet osoittavat, että se on rikkaiden ja suuryhtiöiden asialla.

Hallitus leikkaa pienituloisilta vähästäkin korottamalla maksuja ja lisäämällä sosiaaliturvan ”kannustavuutta”. Samaan aikaan se jatkaa rikkaiden verotuksen keventämistä poistamalla yritys- ja maaomaisuuden perintöveron. Kunta- ja palvelurakenteiden muutoksesta hallitus on tekemässä palvelujen karsimisen, kilpailuttamisen ja yksityistämisen ohjelmaa, jota ajetaan läpi asukkaiden mielipiteistä piittaamatta. Uusiutuvan energian ja energian säästön sijasta hallitus panostaa ydinvoiman rakentamiseen ja energiaa tuhlaavien yritysten tukemiseen. Hallitus ajaa alas arava-järjestelmää. Työmarkkinoilla hallitus tukee yritysten voittojen kasvattamista ja työntekijöiden sopimusturvan heikentämistä.

Porvarihallitus on EU- ja Nato-hankkeiden hallitus. Sen tuki EU:n perustuslaille on ristiriidassa suomalaisten enemmistön EU-kriittisyyden kanssa. Rauhanpolitiikan tavoitteet ja sotilaallinen liittoutumattomuus ovat saaneet väistyä hallituksen tiivistäessä yhteistyötä USA:n hallinnon ja Naton kanssa – piittaamatta suomalaisten enemmistön USA:n sotapolitiikkaa ja Natoa vastustavista mielipiteistä. Nato-jäsenyyttä ajava kokoomus tavoittelee voittoa myös seuraavissa presidentinvaaleissa.

Haaste vasemmistolle ja ay-liikkeelle

Oikeiston ja työnantajapiirien vyörytys on haaste erityisesti vasemmistolle. Eduskunnassa tarvitaan tietysti aktiivista oppositiopolitiikka, mutta se ei riitä. Vasemmistolla ei ole eduskunnassa tarpeeksi voimaa torjua porvarihallituksen esityksiä. Siksi tarvitaan ennen muuta ay- ja kansalaisliikkeiden toiminnan voimistamista. Myös kunnissa tarvitaan selkeää vaihtoehtoa hallituksen ajamalle markkinaehtoiselle linjalle.

Vasemmistosta riippuu nyt ratkaisevasti se, nouseeko oikeistolaiselle politiikalle selkeä vaihtoehto. Työn ja pääoman, köyhien ja rikkaiden välisen ”vastakkainasettelun aika” ei todellakaan ole mennyttä. Ohi on konsensuspolitiikan illuusioiden aika.

Aloite yhteistoimintaan oikeistoa vastaan

Me kommunistit esitämme keskusteluja yhteisistä tavoitteista ja yhteistoimintaa sosialidemokraateille, vasemmistoliittolaisille ja muille politiikan suunnan muutosta haluaville. Vanhojen kiistojen tai arvovaltasyiden ei pidä antaa olla esteenä voimien kokoamiselle oikeistoa ja pääomapiirien politiikkaa vastaan. Oikeistolaisen politiikan haastamisessa ja vaihtoehtoisen politiikan toteuttamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä, jonka ratkaiseva voima syntyy yhteisissä keskustelussa ja toiminnassa työpaikoilla, lähiöissä, ay-liikkeessä, kansalaisjärjestöissä ja vaihtoehtoisessa julkisuudessa.

Köyhyyden torjuminen ja perusturvan parantaminen

Ketään ei saa jättää kovien markkinoiden ja oman onnensa varaan. Vasemmiston on oltava köyhien ja heikkojen puolustaja. Ay-liikkeen on kannettava vastuuta myös työelämän ulkopuolella olevista ja kehitettävä yhteistä kamppailua työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden perusturvaa tarvitsevien kanssa.

Rikkaassa Suomessa on varaa huolehtia siitä, että kukaan ei joudu enää elämään köyhyysrajan alapuolella. Me kommunistit ehdotamme uudistusta, jolla turvataan vähintään 800 euroa kuukaudessa jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi toimeentuloaan muuten saada. Tämä helpottaisi satojen tuhansien työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja vammaisten asemaa. Lisäksi esitämme, että verotettavan tulon alaraja nostetaan 1 000 euroon kuukaudessa ja säädetään laki vähintään 1 300 euron vähimmäispalkasta.

Tulonjako oikeudenmukaisemmaksi ja työaika lyhyemmäksi

Esitämme vasemmiston ja ay-liikkeen yhteiseksi suureksi uudistustavoitteeksi yleisen työajan lyhentämisen 30 tuntiin viikossa ansioita alentamatta. Vasemmiston ja ay-liikkeen on jo korkea aika nostaa yhdessä kamppailun kohteeksi työn ja pääoman välinen tulonjako, joka on 1990-luvun jälkeen muuttunut rajusti pääomanomistajien hyväksi.

Ay-liikkeen jäsenistön joukkovoimalla on mahdollista kääntää palkkojen kansantulo-osuus nousuun reiluilla euromääräisillä palkankorotuksilla. Tällaisella linjalla on mahdollista ja pitää korjata myös naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyys. Tulonjaon muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi edellyttää lisäksi pääomaverotuksen kiristämistä ja varallisuusveron palauttamista suuromistajille. Yritys- ja maaomaisuutta ei saa vapauttaa perintöverosta.

Kunnallisten lähipalvelujen puolesta

Suurin osa suomalaisista haluaa kehittää peruspalveluja kaikille kuuluvina perusoikeuksina ja julkisina palveluina, jotka järjestetään kuntien omana toimintana. Esitämme, että kunnissa tehdään asukkaiden, kuntien ammattilaisten, vasemmiston ja muiden kiinnostuneiden yhteisvoimin peruspalvelujen kehittämisohjelmat. Päivähoidon, terveydenhuollon ja muiden palvelujen maksujen korotusten sijasta tarvitaan lisää maksuttomia palveluja. Hallituksen päättämiin kuntien menokehyksiin ei pidä alistua vaan on vaadittava kuntien valtionosuuksien korottamista, pääomatulojen saattamista kunnallisveron piiriin ja siirtymistä progressiiviseen kunnallisveroon.

Punavihreään ilmasto- ja energiapolitiikkaan

Ilmastonmuutos kiirehtii talouden sopeuttamista ekologisesti kestäviin puitteisiin. Tämä edellyttää uusiutuvan energian käytön ja energian säästön, joukkoliikenteen ja luonnonvarojen kierrätyksen kehittämistä. Samalla on hylättävä pääoman logiikka, joka merkitsee kaiken alistamista voitontavoittelulle ja kasaamista kasaamisen takia.

Työväenliikkeen on noustava yhdessä kansalaisliikkeiden kanssa puolustamaan vihreitä arvoja, jotka Vihreä liitto oli valmis hylkäämään päästäkseen hallitukseen.

Toisenlaisen Euroopan puolesta

Jos kansainvälisyys samaistetaan Euroopan unioniin, joudutaan sopeutumaan markkinaehtoiseen kehitykseen, epädemokraattiseen päätöksentekoon ja rikkaan eliitin etuoikeuksien ajamiseen ihmisten enemmistön kustannuksella. EU-kriittisyyttä ei pidä jättää muukalaisvihamielisten ja äärioikeistolaisten liikkeiden käyttövoimaksi.

Meidän mielestämme Euroopan unionille valmisteltavasta uudesta perussopimuksesta on järjestettävä myös Suomessa kansanäänestys. Sosiaalisen, demokraattisen, ekologisen ja solidaarisen Euroopan tavoitteet edellyttävät myös eurooppalaisen vasemmiston, ay-liikkeen sekä uusliberalismin ja sodanvastaisten liikkeiden yhteistyön kehittämistä.

Sotaa ja Natoa vastaan

EU:n ja Naton taistelujoukkoihin osallistuminen on viemässä Suomea yhä vaarallisemmalle tielle. Se uhkaa viedä maamme mukaan konflikteihin niin kehitysmaiden kuin Venäjän kanssa. Se vie myös yhä enemmän rahaa asevarusteluun.

Vetoamme kaikkiin rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla oleviin Suomen pitämiseksi erossa Natosta ja myös EU:n ja Naton taistelujoukoista.

Osallistuvan demokratian puolesta

Demokratia on kehittynyt työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailujen tuloksena. Nyt tarvitaan uusia aloitteita kansalaisten enemmistön ja päätöksenteon välille revenneen kuilun poistamiseksi, osallistuvan demokratian kehittämiseksi ja suuryhtiöiden vallan rajoittamiseksi.

Esitämme sitovia kansanäänestyksiä EU:n perussopimuksen lisäksi esimerkiksi kuntaliitoksista. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia vaalien välillä on lisättävä myös tekemällä mahdolliseksi aloite, jolla esimerkiksi 50 000 kansalaista saa haluamansa asian eduskunnan käsittelyyn. Vaalien suhteellisuuden toteutumista on parannettava niin, että otetaan käyttöön valtakunnalliset tasauspaikat ja mahdollistetaan valitsijayhdistysten vaaliliitot puolueiden kanssa.

SKP:n edustajakokous 9.-10.6.07: