Yhtiöiden voitoista riittää jaettavaa palveluihin ja palkankorotuksiin
Helsingin pörssiin listautuneet yhtiöt jakoivat osinkoja vuonna 2005 yhteensä 8 380 miljoonaa euroa. Se on uusi ennätys. Myös muut kuin pörssiyhtiöt ovat viime vuosina jakaneet suuria osinkoja omistajilleen. Kansantalouden tilinpidon mukaan osinkoja jaettiin vuosina 2000 – 2005 yhteensä 74,1 miljardia euroa.
Myös pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien omaisuudet ovat lihoneet uusiin lukemiin. Vuoden 2005 tammikusta vuoden 2006 tammikuuhun Helsingin pörssiin listautuneiden yhtiöiden osakkeitten yhteenlaskettu markkina-arvo kasvoi 161 miljardista eurosta 210 miljardiin eroon.
Osingoista ei niiden saajat maksa kunnille veroa ollenkaan. Valtion verostakin osingonsaajat on lähestulkoon kokonaan vapautettu ja verotussäännökset ovat niin väljät, ettei ole mikään konsti kiertää verot kokonaan suuristakin osinkotuloista. Vanhasen hallitus vapautti suuromistajat omaisuuden perusteella perittävästä veronmaksun taakasta säätämällä lain, jolla omaisuusvero poistettiin kokonaan. Näin siis myös ne pörssimiljardöörit, joiden omaisuus vuoden aikana lisääntyi noin 50 miljardilla eurolla, vapautettiin omaisuusverosta.
Osingoista ei makseta myöskään eläkevakuutusmaksuja ei sosiaaliturva- eikä työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja. Osinkotuloja saavat rikkaat ja hyvätuloiset ovat yhteiskunnan vapaamatkustajia sanan täydessä merkityksessä.
Osingot ovat työntekijöiden työn tulosta. Ne ovat osa yritysten tuottamaa voittoa, joka jaetaan omistajille. Noin toinen puoli voitoista sijoitetaan yritysten itsensä toimesta lähinnä kansainvälisille osakemarkkinoille ja yritysostoihin ulkomailta. Työpaikkoihin ei investoida juuri nimeksikään – varsinkaan ei kotimaahan.
Osinkotulojen viime vuosina tapahtuneen räjähdysmäisen kasvun perimmäinen syy on harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka, jonka oleellinen osa on ollut tulopoliittiset ratkaisut ja niihin liittyneet matalat palkkojen korotukset. Nämä tekijät ovat ruokkineen tehokkaasti tulonjaon muuttamista rikkaitten omaisuustuloja saavien hyväksi ja työntekijöiden tappioksi.
Nykyinen kehitys on täysin kestämätöntä. Siksi kasvavista voitoista on siirrettävä osa myös työntekijöille. Palkkojen korottaminen hyödyttäisi myös julkista sektoria lisääntyneinä verotuloina, joka puolestaan parantaisi kuntien mahdollisuuksia tuottaa kuntalaisille välttämättömiä palveluita. Pääomatuloista on jo oikeudenmukaisuudenkin nimissä ryhdyttävä perimään kunnallisveroa, joka on toinen keino kunnallisten palvelujen rahoituksen turvaamiskesi.
Missään tapauksessa kyse ei ole siitä, etteikö tässä maassa olisi varaa laittaa asiat kuntoon. Kyse on poliittisesta tahdosta.
Arto Viitaniemi 2.3.06 Helsingissä:
