Surkea silmänkääntötemppu EU:n perustuslaista

Harvoin on nähty niin surkeaa silmänkääntötemppua kuin EU:n huippukokouksessa Brysselissä. EU-maiden johtajat nimesivät esityksen EU:n perustuslaista ”uudeksi sopimukseksi”. Samalla perustuslain sisältö päätettiin sisällyttää tähän ”uuteen sopimukseen”, vanhoihin sopimuksiin ja niiden liitteisiin.
– Kuvittelevatko ”uuden sopimuksen” markkinamiehet, että enää ei löydy edes H.C.Andersenin satujen lasta, joka sanoisi ääneen, että ”eihän keisarilla ole vaatteita”?

Poistot lisätään alaviitteisiin

Britannian on kerrottu saaneen läpi vaatimuksen, jonka mukaan sopimukseen ei enää kirjata, että se on kansallisten lakien yläpuolella. Tämäkin on vain silmänkääntötemppu. Kyseisestä asiasta sovittiin nimittäin huippukokouksen päätösasiakirjassa, että ”sopimukseen EU:sta ei sisällytetä artiklaa unionin oikeuden ensisijaisuudesta, mutta hallitusten välinen konferenssi hyväksyy seuraavan julistuksen: Konferenssi muistuttaa, että EU:n tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perussopimukset ja unionin niiden nojalla antama lainsäädäntö ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden”.

Pääoman vapaus yhä etusijalla

Ranskan hallituksen on kerrottu puolestaan saaneen aikaan sen, että uuden sopimuksen alkuun kirjatuista unionin tavoitteista jätetään pois vapaan kilpailun edistäminen. Brysselin kokouksessa kuitenkin vahvistettiin perustuslakiesityksen tavoitteet EU:n sisämarkkinoiden toteuttamisesta ja myös käsite ”markkinoiden vapaudesta” toistuu moneen kertaan muissa osissa sopimusta. Lisäksi Brysselissä sovittiin sopimukseen liitettävästä pöytäkirjasta, jossa sitoudutaan takaamaan sisämarkkinoiden vapaa kilpailu.

Pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuuden kannalta erityisen huolestuttavaa on se, että unionin kauppapoliittisen toimivallan laajentaminen antaa EU:lle mahdollisuuden tehdä jatkossa myös julkisia palveluja koskevia sopimuksia esimerkiksi Maailman kauppajärjestön palvelujen vapaakauppaa koskevissa neuvotteluissa.

EU:ta militarisoidaan

Aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt se, miten voimakkaasti Brysselin huippukokouksen päätöksissä painotetaan EU:n militarisoimista koskevien perustuslakiesityksen velvoitteiden vahvistamista uudessa sopimuksessa. Näiden artiklojen mukaan EU kehittää sotilaallista toimintakykyä tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa ja on valmis sotilaallisiin operaatioihin myös ilman YK:n valtuutusta.

EU-eliitti pelkää kansanäänestystä

Brysselin kokous antoi Britannialle oikeuden olla sitoutumatta kansalaisten perusoikeuksia koskevaan EU-sopimuksen osaan. Lisäksi Puola sai lykättyä äänivallan jakoa koskevia muutokset vuoteen 2014-2017.

– Voi kysyä, onko Suomen porvarihallituksella ylipäätään mitään omaa EU-politiikkaa? Ainakaan suomalaisten enemmistön tarpeita ja toiveita ei vastaa se, että Suomen edustajat hyväksyivät Brysselissä, että pienten jäsenmaiden päätösvalta kaventuu entisestään EU:n toimivallan ja enemmistöpäätöksenteon laajetessa, EU vie pohjaa Suomen julkisilta palveluilta, Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta mitätöidään militarisoimalla EU:ta, pienille maille ei jää oikeutta nimetä komissaaria ja että komissiolla säilyy yksinoikeus lakialoitteisiin.

– Suomessa toteutettiin 100 vuotta sitten ensimmäisenä Euroopassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Näiden perinteiden jatkaminen edellyttää, että kansalaiset saavat myös ratkaista kansanäänestyksellä sen, hyväksytäänkö uusi sopimus Euroopan unionista.

Yrjö Hakanen ke 27.6.07 Helsingissä: