Sotakoneet tulevat suomalaisille kalliiksi

Rinteen hallituksen ohjelmavalmistelussa todettiin, että eriarvoisuutta ja köyhyyttä on Suomessa vähennettävä. Tästä huolimatta hallitus on valmis käyttämään jopa 30 miljardia euroa HX-hävittäjähankintaan ja koneiden ylläpitoon, minkä lisäksi varaudutaan päättämään jo tänä vuonna sotalaivojen hankkimisesta 1,2 miljardilla.

Vaikka hallitusohjemassa yritetään pitää asehankinnat budjetin ulkopuolella, ei se tämän kokoluokan hankkeessa ole mitenkään mahdollista. Rinteen hallitus ei myöskään voi rahoittaa asehankintoja ottamalla lainaa, sillä se on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä.

Hallitusohjelman mukaan joitain menolisäyksiä voidaan tehdä, mutta ainoastaan, jos tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta ja talouden tasapainosta eivät toteudu. Yli 30 miljardia ei mitenkään voida tasapainottaa ilman mittavia leikkauksia, jotka tälläkin kertaa kohdistuisivat kaikkein heikompiosaisiin. Menokehys ei jätä mahdollisuuksia joustoihin.

Hallitusohjelmassa linjataan, että sopimus uusien rynnäkköhävittäjien hankkimisesta tehdään vuonna 2021 niin, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Tämä linjaus ei jätä hallituspuolueille tilaa neuvotella koneiden määrästä.

Hallitusohjelman mukaan sotaharjoitukset ja muu yhteistyö Naton ja Nato-maiden kanssa jatkuu ja Nato-jäsenyyden hakeminenkin on mahdollista. Hankintasopimus neljän suuren sotalaivan laivueen hankkimisesta tehdään hallituskauden alussa, eli käytännössä tämän vuoden aikana.

Suomen kommunistinen puolue katsoo, että tässä taloustilanteessa sitoutuminen näin mittaviin hankkeisiin ylipäätään on ongelmallista. Natoon kytketty HX-hävittäjahanke ja myös aiemmin hankittavat sotalaivat sitovat Suomen yhä tiukemmin kiinni sotilasliitto Natoon. Kun kyse on vielä asehankinnoista, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ihmisten tappamiseen, ei näitä hankkeita voi hyväksyä.

SKP:n keskuskomitea