Presidentin varjopuhe
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti uudenvuodenpuheessaan esille kansallistunteen, osallistumisen ja Euroopan unionin merkityksen hädän, epävakauden ja turvattomuuden ratkaisemisessa. Niinistö sanoi, ettei EU voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään ja viittaisi tilanteeseen, jossa Yhdysvaltojen seuraava presidentti Donald Trump ja Venäjän presidetti Vladimir Putin kävisivät keskustelua Euroopasta kuulematta Eurooppaa.
– Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe jää historiaan tylsämielisenä varjopuheena, joka edistää entisestään asennevammaa, jossa virallisen Suomen ei tarvitse olla solidaarinen omille köyhille eikä maailman hätää kärsiville. Puhe liikkuu masentavasti varjojen maailmassa eikä tarjoa ratkaisuksi tiiviimpää EU:n puolustusta tai kapitalismia kummempaa, kritisoi SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen
Presidentti kehottaa muistamaan myös niitä, joiden elämä on liian vaikeaa juhlahumuun.
Presidentti Niinistö: ”Satavuotiaan Suomen yksi tärkeä sanoma voisi olla: Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit. Toinen sanoma voisi olla: Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet”
– Varjopuheessaan presidentti Niinistö onnistui muotoilemaan maahanmuuttovastaisen viestin sanomalla että autettaisiin sen verran kuin auttaa voidaan ja että vastuuta voisimme kantaa kohtuudella ja että vastuuta kannettaisi varsinkin (edes) itsestämme ja sen verran kun kykenemme, kritisoi Väisänen
– Ensi alkuun kuulostaa tosi hyvältä kun presidentti Niinistön sanoo, että elämme varjojen maassa, jossa pahaan on pahasta huolimatta varauduttava vastaamaan hyvällä. Hyvä presidentti Niinistölle tarkoittaa kuitenkin markkinadiktatuuriin sopeutumista ja sellaista kansallismielisyyttä, jota kansallisromantiikan taiteilijat ja talvisodan ihme Suomen historiasta edustavat, listaa Väisänen.
Presidentin uudenvuoden puheita on totuttu pitämään kansakunnan henkisen tilaa luotaavina ja usein presidentin puheillaan ovat nousseet päivänpolitiikan yläpuolelle.
– Presidentin olisi pitänyt ottanut kantaa suomalaisen yhteiskunnan varjoihin; fasistiseen kehitykseen ja tuomita rasismi ja Pohjoismainen vastarintaliike. Niinistön puhe ei näe entistä syvemmin luokkayhteiskunnaksi jakautunutta Suomea vaan viittaa romanttisesti siihen miten työläinen ja porvari ovat satavuotta yhdessä rakentaneet.
