Miksi posteja lopetetaan, vaikka Postin voitot kasvavat?
Suomen Postin liikevoiton kasvu viime vuonna 33 prosentilla osoittaa, että suunnitelmiin lopettaa joka kolmas postin oma toimipaikka ei ole taloudellisia perusteita.
Suomen Postin johdon aikomus vähentää tämän ja ensi vuoden aikana postin omien toimipaikkojen määrää noin sadalla vaarantaa postille laissa säädetyn velvoitteen huolehtia siitä, että koko maassa on tarjolla yleiset postipalvelut ja että ne toteutuvat lähipalveluina.
Postin johdon lähtökohta, jonka mukaan kaikkien postin toimipaikkojen liikevaihdon pitäisi kattaa kulut, on virheellinen. Postintoimintaa ja sen kannattavuutta on tietysti arvioitava kokonaisuutena, kuten muidenkin liikelaitosten. Postin kannattavuuden parantuminen ja vuotuisen liikevoiton kohoaminen noin 75 miljoonaan euroon osoittaa, että mitään tarvetta toimipaikkojen karsimiseen ei ole.
Suomen Postin johdon lupaukset omien toimipaikkojen korvaamisesta paikallisilla yrittäjäposteilla ovat aiemminkin osoittautuneet katteettomiksi. Helsingissäkin on Maunulan kaltaisia isoja alueita, joilla Posti ei ole kyennyt löytämään yrittäjiä, jotka olisivat jatkaneet lopetetun postin toimintaa.
Poliittisessa vastuussa joka kolmatta postia uhkaavasta lopettamisesta ovat Suomen Postin hallintoneuvostossa istuvat SDP:n, keskustan, kokoomuksen, vihreiden, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja RKP:n edustajat. Postin lähipalvelujen heikentäminen on esimerkki siitä, mihin yksityistämisen politiikka on johtanut. Sama on näkynyt Postipankin yksityistämistä seuranneena pankkipalvelujen heikentymisenä ja entisen posti- ja telelaitoksen kannattavimman osan, Soneran siirtymisenä ulkomaisen pääoman hallintaan.
SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen 23.1.05 Helsingissä:
