Lapsiperheet joutuvat nyt tiukoille kun elinkustannukset kohoavat nopeasti. Erityisen vaikea tilanne on niissä perheissä, joissa on yksi tai useampi erityislapsi. Lapsiperheköyhyys on yhteiskunnan häpeäpilkku, toteaa SKP:n varapuheenjohtaja Mervi Grönfors.

SKP:n varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalo ei näe, että hallituksen lakiesitys työsopimuslain muuttamisesta saavuttaisi sille asetetut tavoitteet. Työntekijöiden asema voi heikentyä kun lainvalmistelussa työntekijöiden sijaan puolustetaan yrittäjyyden yhteiskunnallista statusta.

Kotkan edustajakokouksessa valitut pääsevät elokuussa työhön kun sekä poliittinen toimikunta että keskuskomitea aloittavat työnsä. Tehtävää riittää ja uudet jäsenet opettelevat rutiineja. Haastavista poliittisista kysymyksistä ei ainakaan tule pulaa.

Työllisyyden kasvu on erinomainen asia, toteaa SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg, mutta esittää samalla kritiikkiä siitä, miten työllisyyden määritelmä on asetettu. Tällä hetkellä ehdottoman tärkeää olisi siirtää katse sen tarkasteluun miten ihmiset tulevat palkallaan toimeen.

Suomen sosiaaliturvassa- ja palveluissa on paljon korjattavaa. Etenkin tukien alhainen taso ja palveluiden vaikea saatavuus aiheuttavat ongelmia niitä tarvitsevilla kuntalaisille. Kunnissa tehdään päätökset palveluiden järjestämisestä ja siitä miten toimeentulotuessa sovelletaan harkintaa.

Taiteilija Henna Hartikainen on tyytymätön nykyiseen työllisyys- ja kulttuuripolitiikkaan. Hartikainen vaatii työtä, palkkaa ja perusturvaa taiteilijoille ja kulttuurityöntekijöille.

Teatteriohjaaja ja kirjailija Raija-Sinikka Rantalan mukaan taiteen ja kulttuurin työvoimapotentiaali on otettava käyttöön, budjetin leikkaaminen lopetettava ja luoviin aloihin suhtauduttava elinkeinotoimintana. 

Suomessa koko työelämä on ihan liian kauan ollut olemassa vain yrityksiä varten. Ei tässä ole mitään järkeä, että valtio patistaa työttömiä töihin, joilla ei tule toimeen ja rankaisee niitä, jotka eivät tähän suostu. Tarvitsemme palkkaa jolla tulee tulee toimeen ja 6-tunnin työpäivän ansiotasoa alentamatta.

Perusturvan korottaminen 1200 € tasolle voidaan rahoittaa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta sekä perumalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja luopumalla suunnitelluista hävittäjähankinnoista.

Suomalaisen perusturvan suurin ongelma on sen alhainen taso. Siksi tarvitaan reilu korotus, jotta perusturvalla elävien ei enää tarvitse miettiä mistä elintärkeistä menoista he huolehtivat. Jatkossa tuen saa helpommin, mutta uudistuksen tueksi tarvitaan myös joukko muita muutoksia.

Aktiivimalli on Sipilän hallituksen vastustetuimpia uudistuksia. Nyt lausunnoille lähtevä esitys aktiivimallin toisesta vaiheesta on Tiina Sandbergin mielestä edelleen rakennettu väärin. Työttömien rankaiseminen ei luo lisää työpaikkoja. Ay-liikkeen ja kansalaisaktivistien on torpattava tämä esitys.