Lähikirjastojen puolesta

Kun kaupunginhallituksen viime maanantain budjettipäätöstä katsoo, niin näyttää pahasti siltä, että Helsingin valtuuston vasemmisto (lue demarit ja vasemmisto) ja vihreät ovat sopeutuneet kokoomuksen uusliberalistiseen kulttuuripolitiikkaan. Kaikilla on tiedossa, että Helsingin kaupunki on viime vuodelta tehnyt ylijäämää 461 miljoonaa ja koko konserni 648 miljoonaa. Helsingillä menee taloudellisesti katsottuna hyvin. Budjettipäätöksen jälkeen Helsingillä, työväenluokan näkökulmasta menee kuitenkin huonosti.

Hyvä, että kaupunginhallituksen 29.10. päätti vuodelle 2019 kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan määrärahoihin pienen, kolmen miljoonan lisäyksen esityksenä olleeseen. Poliittisella eliitillä on kuitenkin pitkälle edennyt kulttuurivamma, mikä näkyy siinä, ettei vapaa-aika-sektorille, kulttuuriin, liikuntaan ja kirjastoon budjetoida riittävästi rahaa. Kolme miljoonaa ei lopeta nykyisten palvelujen leikkaamista. Leikkaamisen sijaan tarvitsemme tuplata määrärahat ja kehittää vapaa-ajanpalveluja.

Kulttuurivammasta kertoo uhkaus lopettaa UMO – Uuden musiikin orkesteri. Uusliberaali kulttuuripolitiikkaa asettaa vapaa-aikasektorin toimialat kilpailemaan elintilastaan ja leikkaa kulttuuripalveluja. Kaupungin tase on fakta, joka kertoo, että leikkaamisen sijaan Helsingillä olisi varaa ja resursseja kehittää kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin toimintoja.

Budjettilisäyksessä ei sanaakaan kirjastoista

Budjettipäätös ei lopeta vapaa-ajansektorin leikkauslistoja eikä riitä esim. turvaamaan lähikirjastoille riittäviä henkilöstöresursseja tilanteessa, jossa uuteen keskustakirjastoon siirtyy kymmeniä työntekijöitä muista kirjastoista.

Helsingin poliittisen eliitin hyväksymä budjetti on tyypillinen uusliberalistinen leikkausbujdetti, jossa kuntalaisten peruspalvelut sosiaali- terveys ja kulttuuripalvelut alibudjetoidaan. Kokoomusjohtoiselle leikkauspolitiikalle on ominaista palvelujen lopettamisuhkailut. Valtuuston osallistuvaa ja asukaslähtöistä kulttuuria puolustava vasemmisto (lue demarit ja vasemmisto) ja yhdenvertaisuutta edistävät citykulttuurin vihreät ovat omasta mielestään varmaan tehneet parhaansa saamalla esitettyyn budjettiin pienen lisäyksen, mutta kulttuurityöläisen ja kaupunkilaisen näkökulmasta on sietämätöntä, että vapaa-aikasektorin leikkauspolitiikka saa taas jatkua ja kokoomuksen uusliberaalikulttuuripolitiikkaan sopeudutaan.

Tarvitaan radikaalia kulttuuripolitiikkaa, joka ei sopeudu kokoomuksen markkinalähtöiseen ajatteluun. Kaikkien helsinkiläisten hyväksi kaupungin taseen ylijäämä miljoonat on otettava käyttöön työllisyyttä edistämään ja peruspalveluja kehittämään. On tehtävä kulttuuristoppi vapaa-ajan palvelujen leikkaamiselle ja alettava rakentaa Helsingistä todellista kulttuurikaupunkia, joka tekee todeksi sen mitä Helsingin Juhlaviikotkin mainostaa, että taide ja kulttuuri kuuluu kaikille.