SOTE TULEE, MUTTA ONKO SE VALMIS?

Kuluneen vuoden aikana olen seurannut satumaista tarinaa nimeltä Sote-uudistus. Mediassa uutisoitiin suunnilleen niin, että hallitus tekisi Sote-uudistuksen ja sen jälkeen kaikki eläisivät elämänsä onnellisina loppuun asti. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettaisiin lähipalveluina ja käyttäjiä kuultaisiin palvelujen laadusta ja toimivuudesta, lisäksi heidän näkemyksensä otettaisiin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Mutta kaikki ei mennyt kuin sadussa, ja lopulta uudistus torpattiin perustuslakivaliokunnassa perustuslain vastaisena. Ja hyvä, että torpattiin!

Sote jäi odottamaan eduskuntavaaleja ja uusia päättäjiä, joiden pitää selvittää mikä meni pieleen ja miksi. Ihan vain kansalaisen näppituntumaan perustuen sanon, että pieleen meni valmistelu, joka tehtiin salassa ja kiireellä – siltä osin kun sitä tehtiin. Jos nimittäin uutisointiin voi luottaa, oli valmistelu pysähdyksissä useaan otteeseen. Minulle jäi kuva, että Sotea kokoon runnonut porukka ei tiennyt oliko tavoitteena kehittäminen vai yksityistäminen. Sivuun jätettiin tärkeä tieto, joka olisi saatu asiakkaita ja henkilöstöä kuulemalla: Sote-palveluita käyttävät ihmiset, eivät ministeriöt, lautakunnat, rahamarkkinat tai muut epähenkilöt.

Mielestäni tavoiteltavaa olisi saada aikaan uudistus, joka kunnioittaa perustuslakia, mutta myös takaa toimivat ja tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Huomion arvoista olisi myös selvittää miten kuntien järjestämisvastuulle jäävien palveluiden ja sote-palveluiden yhteydet ja toisiaan tukevat vaikutukset uudistuksessa muuttuvat tai jatkuvat, ja aiheutuuko muutoksesta kustannuksia. Uudistuksen rahoittajia eli veronmaksajia ja palvelut tuottavia eli henkilökuntaa kannattaisi kuulla, että vältyttäisiin ennakoitavissa olevilta virheiltä. Lähtökohtana Sote-uudistukselle pitäisi olla palveluiden painottuminen ennaltaehkäisyyn ja sitä kautta pitkässä juoksussa kustannusten hallintaan. Uudistuksen tavoitteisiin tulisi kirjata demokraattisuus, terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen estäminen.

Sote-lakiesitys pitää valmistella kokonaan uudelleen demokraattisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi. Kansalaisten on voitava seurata lain valmistelua sen kaikissa vaiheissa. Uudistuksessa ei saa suosia terveyspalveluita sosiaalipalveluiden kustannuksella, vaan tasapuolisesti kehittää palveluiden vaikuttavuutta, laatua ja saavutettavuutta. Tavoitteena ei saa olla kunnallisten peruspalveluiden yksityistäminen, vaan niiden rahoitus on turvattava perumalla valtionosuuksien leikkaukset ja veroremontilla, jossa kaikkia tuloja verotetaan progressiivisesti ja kunnallisveroa maksetaan myös pääomatuloista.

Uuden valmistelun jälkeen uusi eduskunta valiokuntineen päättäköön onko Sote-lakiesitys valmis.

Kirjoittaja

Mervi Grönfors